Valtakunnallisissa medioissa ja somessa on käyty kiivasta keskustelua siitä, onko painovoimainen ilmanvaihto parempi vaihtoehto kuin koneellinen ilmanvaihto erityisesti vanhoissa keskikaupungin asuinkiinteistöissä.
Painovoimaisen ilmanvaihdon puolestapuhujat perustelevat näkemyksensä sillä, että kiinteistön hormisto on alun perin suunniteltu painovoimaiseksi ja se toimii parhaiten sellaisenaan. Tämän näkemyksen mukaan ilma vaihtuu luonnollisesti kiinteistön hengittäessä niin kuin se on useassa tapauksessa tehnyt yli toistasataa vuotta. Pelätään, että jos kiinteistön ilmanvaihto päivitettäisiin koneelliseksi, se pilaisi kiinteistön luontaisen “hengittävyyden” ja nostaisi tehostuneen ilmanvaihdon seurauksena energian kulutusta.
Onko näin? Cervin toimitusjohtaja, ilmanvaihdon erikoisasiantuntija Petri Valve vastaa.
Olet työskennellyt ilmanvaihtoalalla yli 30 vuotta. Mikä tässä keskustelussa on vielä mainitsematta?
”Näissä keskusteluissa unohtuu, että aikoinaan vanhoissa taloissa – myös kerrostaloissa – oli tulisijoja lähes joka huoneessa. Ilma vaihtui niiden kautta. Näin ei kuitenkaan enää ole. Kiinteistöissä on myös tehty lukuisia remontteja vuosikymmenien varrella. Ikkunat on uusittu, korvausilmaventtiilit tukittu, julkisivu remontoitu. Rakennusmateriaalit ja -tekniikat ovat myös täysin erilaiset kuin ennen vanhaan.
Kaikki nämä vaikuttavat ilmanvaihtoon – ja vanhojenkin kiinteistöjen ilmanvaihto kaipaa päivitystä. Savupirttikin oli aikansa keksintö ja hyvä sellainen, mutta hormin rakentaminen tulisijaan helpotti huomattavasti asumista ja olemista. Nykyisissä asuinhuoneistoissa on oltava toimiva ilmanvaihto.”
Milloin painovoimainen ilmanvaihto olisi hyvä vaihtoehto?
”Painovoimainen on varmasti hyvä vaihtoehto silloin, kun asuinhuoneistoissa ei juuri tuoteta hajua, epäpuhtauksia eikä niissä synny kosteutta (kuten kylpyhuoneessa), sillä painovoimainen ilmanvaihto ei aina vaihda ilmaa tehokkaasti. Painovoimainen ilmanvaihto riippuu tuulista ja lämpötiloista ja korvaavan ilman saamisesta, eikä ongelmilta voi välttyä.
Talvella ilma liikkuu erityisen vauhdikkaasti ja sinkoaa juuri lämmitetyn ilman piipusta taivaalle, mikä on kallista. Usein ilmavirrat kulkevat sen lisäksi hormissa väärään suuntaan ja aiheuttavat haju- ja pakkasvaurioita.
Kesällä taas ilma ei liiku eikä vaihdu, jolloin asunnossa on kuumaa ja tunkkaista.”
Onko koneellinen ilmanvaihto edullisempaa?
”Modernissa, koneellisessa ilmanvaihdossa sisäilman laatu ja asumisen mukavuus ovat hyvät, kun ilmanvaihto on suodatettua ja hallittua. Silloin myös energian kulutus on myös huomattavasti alhaisempaa.”
Mikä on mielestäsi tärkein asia, josta ilmanvaihtokeskustelussa pitäisi tällä hetkellä puhua?
”Meidän pitäisi keskustella ja selvittää enemmän sitä, voisiko ilmanvaihto olla Suomessa ylipaineinen totutun alipaineisuuden sijasta. Sen sijaan että poistamme ilmaa väkisin, muuttaisimme tilanteen niin, että ilma tuotaisiin sisään ”väkisin” ja se poistuisi luonnollisesti. Tätä kutsutaan syrjäyttäväksi ilmanvaihdoksi.”
Mitä etua siitä syntyisi?
”Syrjäyttävällä ilmavaihdolla ilmaa tuodaan huoneistoon hallitusti suodatettuna ja lämmitettynä, eikä päinvastoin, jolloin lämmitettyä ilmaa imetään väkisin pois ja korvaavan ilman toivotaan tulevan sisään rakenteiden kautta ulkolämpötilan mukaisena ja suodattamattomana. On todennäköistä, että sisäilman laatu olisi syrjäyttävällä ilmanvaihdolla huomattavasti parempi. Luonnollisesti myös ilman poistuminen pitää hoitaa hallitusti, mutta ilmanvaihdon pääpaino olisi tuloilmassa.”
