Kuumenneet hellekesät ovat kouriintuntuva muistutus siitä, että rakennusten viilennyksen tarve on yleistymässä myös Suomessa.
– Myös tilan jäähdyttäminen on osa hyvää sisäilmaa. Liian kuumalla sisälämpötilalla on keskeinen vaikutus terveyteen: jaksaminen on koetuksella, työteho laskee ja unettomat yöt haittaavat palautumista, sanoo Cervin toimitusjohtaja Petri Valve.
– Monessa paikassa nykyinen rakennuskanta ei enää taivu asukkaiden hyvinvointitarpeisiin, mikäli kesien pitkät hellejaksot yleistyvät. Järjestelmien teho ei kerta kaikkiaan riitä, ja ilmanvaihtoa joudutaan uusimaan niin toimitiloissa, sairaaloissa, vanhainkodeissa kuin taloyhtiöissä, Valve jatkaa.
Valve puhuu hyvän sisäilman yhteydessä olosuhdetekniikasta, jolla voidaan paitsi parantaa sisäilmaa asukkaan tarpeiden mukaan myös pudottaa lämmityskustannuksia. Tässä perinteistä kiinteistötekniikkaa asukaslähtöisemmässä lähestymistavassa lyövät kättä asumismukavuus, säästäminen ja vastuullisuus.
– Hyvän sisäilman resepti rakentuu siitä, että puhdas ilma ohjataan tilaan luonnollista, sille suunniteltua reittiä pitkin ja optimoidaan terveyden kannalta oikeaan lämpötilaan. Myös ilman vaihtuvuus ja säätäminen tarvetta vastaavaksi ovat keskeisessä osassa.
Olosuhdetekniikalla kuvaamme tätä kokonaisuutta, mikä tarvitaan terveellisen sisäilman energiatehokkaaseen tuottamiseen.
Älykkään ilmanvaihdon merkitys korostuu tulevaisuudessa
Ensimmäinen askel sisäilman olosuhteiden parantamisessa on säätää ne tarpeenmukaisiksi. Älykäs ilmanvaihto varmistaa, että puhdas ilma ohjataan sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Tekniikan ansiosta poikkeavuudet sisäilmassa ehditään havaitsemaan ennen kuin ne aiheuttavat ongelmatilanteita.
Hyvän ilmanvaihdon merkitys nousi koronapandemian aikana vahvasti keskusteluun. Olosuhdetekniikalla voidaan tuottaa tiloja, jotka parhaassa tapauksessa auttavat estämään jopa sairastumisia.
– Elämme murrosvaiheessa, jossa ihmisen hyvinvointi on entistä enemmän tapetilla ja rakennusteknisten ratkaisujen on palveltava ihmisen tarpeita entistä tehokkaammin. Tulevaisuudessa älykellojen tapaiset laitteet voivat mitata hyvinvointiamme myös hengitysilman näkökulmasta ja integroituina älykkääseen ilmanvaihtoon järjestelmä sitten optimoi kodin olosuhteet käyttäjän kulloistenkin hyvinvointitarpeiden mukaisiksi, Valve visioi.
Koska ilmanvaihto kuluttaa energiaa, on lisäksi ilmastovastuullista huolehtia sen optimoinnista. On laskettu, että vanhoissa järjestelmissä jopa 35–40 % kiinteistöön viedystä lämmöstä hukkaantuu talvella taivaan tuuliin. Kesällä asuntojen lämpötilat taas voivat tuntua sietämättömiltä, koska ilmanvaihdossa ei ole huomioitu jäähdytystä. Kokonaisenergiahäviötä voidaan kuroa umpeen älykkään ilmanvaihdon ja maalämpöratkaisujen yhdistelmällä.
– Tulevaisuuden olosuhdetekniikassa ovat keskiössä ennen kaikkea ihminen ja ympäristö, Valve summaa.