Hyvä sisäilma on monen asian summa – toimivan ilmanvaihdon lisäksi merkitystä on muun muassa materiaalivalinnoilla ja lämpötilalla. Hyvä sisäilma on sekä terveys- että viihtyvyystekijä, johon voi vaikuttaa myös itse.
Puhdas ilma on merkittävä osa hyvinvointia, viihtyvyyttä ja jopa terveyttä. Suomessa ulkoilmaa pidetään yleisesti raikkaana ja puhtaana. Sisätiloissa vietetty aika on kuitenkin niin merkittävä, että kysymys sisäilman laadusta on erityisen tärkeä.
Sisäilma on monen tekijän summa. Ilmanvaihtokanavien säännöllinen puhdistaminen ja riittävän ilmanvaihdon varmistaminen on osa ammattilaisten työtä, mutta moneen asiaan voi kotona ja työpaikoilla vaikuttaa myös itse.
Hyvän sisäilman perusresepti on lopulta melko yksinkertainen
Olennaista on, että ulkoilman epäpuhtauksien pääsy sisälle estetään hyvällä tuloilman suodatuksella ja toisaalta huolehditaan, että sisätiloissa tuotetaan mahdollisimman vähän epäpuhtauksia.
Lisäksi sisäolosuhteet säädetään sopiviksi sekä tarkkaillaan ja huolletaan rakennusta jatkuvasti, jottei kosteus- ja homevaurioita pääse syntymään, Hengitysliiton sisäilma-asiantuntija Kirsi Säkkinen kertoo.
Käytännössä sisätiloissa tuotettavia epäpuhtauksia voi minimoida huolehtimalla muun muassa säännöllisesti sisäpintojen siisteydestä, välttämällä tupakointia sisällä sekä suosimalla vähäpäästöisiä materiaaleja, Säkkinen jatkaa.
Hyvä sisäilma lisää viihtyvyyttä ja asuinmukavuutta
Sisäilma on myös viihtyvyystekijä, joka vaikuttaa siihen, miten sisäilma koetaan. Viihtyvyyteen vaikuttavat ainakin ilmanlämpötila ja -kosteus sekä erilaiset hajut.
Liian lämmin sisäilma voi tuntua tunkkaiselta ja lisätä väsymystä. Myös unenlaatu kärsii liiallisesta kuumuudesta. Makuuhuoneen lämpötila olisikin hyvä pitää hieman normaalia 20–22 asteen hyvää huonelämpötilaa viileämpänä. Korkea lämpötila lisää myös rakennusmateriaalien päästöjä.
Kuiva sisäilma on ongelma etenkin talvikaudella. Ilman kuivuminen tehostuu etenkin uudemmissa rakennuksissa, joissa on koneellinen ilmanvaihto. Liiallinen kuivuus aiheuttaa oireita limakalvoilla, silmissä sekä iholla. Kuivaa ilmaa on helppo kevyesti kosteuttaa ilmankostuttimilla.
Erilaiset hajut ja kaasut puolestaan saattavat aiheuttaa oireita varsinkin herkimmille. Voimakkaat tuoksut ja muut ärsyttävät ainesosat voivat laskea viihtyvyyttä ja pahimmillaan haitata jopa terveyttä. Tämä on hyvä huomioida materiaali- ja puhdistusaineissa.
Vedon tunnetta puolestaan syntyy, kun iho paikallisesti jäähtyy. Ilman liikkeen aiheuttamaa vetoisuutta pienentämällä voidaan huoneen lämpötilaa laskea, mikä puolestaan alentaa lämmitysenergian kulutusta.
Ammattilaisen avulla varmistetaan riittävä ilmanvaihto
Myös talotekniikan ja ilmanvaihtokanavien on oltava kunnossa, jotta ilmanvaihto toimii riittävän hyvin.
Ilmanvaihdon on oltava riittävää ja ilman jaon tiloihin tulee olla asianmukaista. Tämä on hyvä muistaa myös silloin, kun rakennuksessa ei ole ihmisiä, Itä-Suomen yliopiston ympäristötieteiden tutkimusjohtaja Pertti Pasanen muistuttaa.
Riittävän ilmanvaihdon tehon lisäksi myös ilmanvaihtokanavat on pidettävä puhtaana säännöllisesti puhdistamalla.
Pasanen kertoo, että suomalaisessa järjestelmässä erityistä on se, että täällä ilmanvaihtojärjestelmien rakentamiseen on saatavilla puhtausluokiteltuja ilmanvaihtokanavia ja niiden osia.
Tuloilmakanavien pinnat tulisi laskea osaksi sisäpintoja ja siksi ne tulee pitää puhtaana pölystä ja muista epäpuhtauksista. Ilmanvaihtokanavien likaantumista voidaan estää hyvällä ilman suodatuksella ja vaihtamalla suodattimet kahdesti vuodessa.
Lue lisää puhtaasta sisäilmasta ja ilmanvaihdon merkityksestä sisäilman laatuun!
