Osaajapula on ilmanvaihto- ja kylmäalalla yleinen ongelma, jota alan nykyiset opintojen aloituspaikat eivät paikkaa. Ilmaston lämmetessä kiinteistöjen kylmätekniikan ammattilaisille olisi tarvetta, mutta aloituspaikkoja ei juurikaan ole. Samalla rakennusalan huonon suhdanteen vuoksi potentiaalisia alanvaihtajia olisi tarjolla, mutta aikuiskoulutustuen lakkauttaminen hankaloittaa uudelleen kouluttautumista.
Osaajapula on monilla aloilla tuttu ilmiö. Olosuhdetekniikan asiantuntijayritys Cervi Groupissa pula osaajista alkaa muodostua jo kasvun pullonkaulaksi. Kysyntää olisi tällä hetkellä enemmän kuin pystytään tarjoamaan.
– Meillä on jatkuva pula osaajista. Olemme viime vuosina kasvaneet voimakkaasti ja kasvaisimme orgaanisesti enemmänkin, jos saisimme lisää pätevää porukkaa taloon, Cervin toimitusjohtaja ja toinen yhtiön perustajista Petri Valve sanoo.
Etenkin kylmätekniikan ammattilaisia tarvitaan kipeästi ja moni onkin kiinnostunut tulevaisuuden alasta, mutta koulutus uupuu. Monissa oppilaitoksissa koulutusta ei tarjota alan opettajapulan vuoksi.
– Ilmasto muuttuu ja kiinteistöjen viilennyksen tarve kasvaa. Haasteena on se, ettei alalle juurikaan ole koulutuspaikkoja. Esimerkiksi Tampereen alueella ilmanvaihdon aloituspaikkoja on tänä vuonna 20, mutta kylmätekniikan koulutusohjelmaan ei yhtäkään, Valve jatkaa.
Aikuiskoulutustuen lakkautuksen nähdään jo nyt heikentävän tilannetta entisestään, kun aikuisopiskelijoiden määrä on pudonnut.
– Meille on aiemmin tullut jonkin verran alanvaihtajia ja nyt esimerkiksi heikosta suhdanteesta kärsivältä rakennusalalta voisi olla potentiaalisia tulijoita, jos uudelleenkouluttautuminen olisi taloudellisesti mahdollista, Valve sanoo.
Osaajapula voi hidastuttaa jopa energiaremonttien aloituksia
Alan osaajapula saattaa jo paikoitellen hidastuttaa projektien aloituksia. Cervissä tehdään paljon ilmanvaihto- ja energiaremontteja, joilla on merkittävä vaikutus kiinteistöjen energiatehokkuuteen. Siten osaajapula kytkeytyy myös osaksi isompien haasteiden ratkaisua. Vaarana on, että yhteiskunnallisestikin tärkeitä energiahankkeita ei päästä aloittamaan.
– Rakennukset kuluttavat EU-tasolla keskimäärin 40 % kaikesta energiasta*, joten niiden energiatehokkuuden parantaminen on aivan keskeinen ympäristökysymys. Alan rooli onkin kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa keskeinen, Valve huomauttaa.
– Nyt kun uudisrakentaminen seisoo, olisi valtavan tärkeää, että saisimme kiinteistöjen korjausvelkaa pienennettyä ja modernisoitua ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmiä. Siten pääsemme myös yhteiskuntana kohti tavoitteitamme, Valve päättää.