Sisäilma ja sen terveysvaikutukset kiinnostavat suomalaisia laajasti, selviää Cervin teettämästä tutkimuksesta.* Tutkimuksen mukaan lähes 90 % suomalaisista pitää sisäilmaan panostamista terveystekona ja 63 % kokee, ettei ilmanvaihdon merkityksestä terveyteen puhuta riittävästi. Ilmanvaihtojärjestelmät eivät ehdi kovilla pakkasilla sopeutua muuttuviin lämpötiloihin, vaan käyvät perustasolla, jolloin sisäilman laatu hetkellisesti heikkenee. Ilmanvaihtoventtiilejä ei kuitenkaan tule sulkea ulkoilman kylmetessä, vaan paras tapa parantaa sisäilman laatua talvisaikaan on nopea tuuletus.
Cervin teettämän tutkimuksen mukaan puhdas sisäilma ja ilmanvaihtoon liittyvät kysymykset kiinnostavat nyt suomalaisia. Koronapandemian myötä kotona vietetty aika on lisääntynyt ja samalla kiinnostus ilmanvaihtoa kohtaan kasvanut. Yli viidennes vastaajista kertoo nimenomaan koronan lisänneen kiinnostusta ilmanvaihtoa kohtaan.
Tutkimuksen mukaan 87 % suomalaisista kokee kodin hengitysilman erityisen tärkeänä ja pitää siihen ilmanvaihtoa parantamalla tehtyjä satsauksia terveystekoina. Sisäilman terveysvaikutuksiin uskotaan vakaasti tutkimukseen osallistuneiden iästä, asuinpaikasta tai -muodosta riippumatta.
Hyvinvointi ja terveys ovat jatkuvasti kasvava trendi, joihin panostamisesta on tullut merkittävä osa monen elämää. Puhdasta ilmaa on Suomessa totuttu pitämään itsestäänselvyytenä puhtaan luonnoon ja raikkaan ulkoilman siivittäminä. Sisätiloissa vietetyn ajan kasvaessa, myös sisäilman laatuun ja hyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat nousseet vahvasti esille, Cervin toimitusjohtaja Petri Valve kertoo.
Tutkimuksen mukaan 19 % suomalaisista kokee oireilleensa huonon sisäilman vuoksi. Naiset ovat havainneet oireita hieman miehiä useammin. Tuloksissa korostuivat etenkin kerrostaloissa asuvat, joista jopa 23 % kertoi saaneensa oireita huonon sisäilman vuoksi.
– Sisäilmaan panostaminen onkin tutkitusti terveysteko. Hyvä sisäilma on paitsi viihtyvyystekijä myös keskeinen osa terveyttä ja hyvinvointia. Hyvä sisäilma on suoraan yhteydessä yleiseen jaksamiseen ja siten myös hyvään työsuoritukseen, Valve jatkaa.
63 % suomalaisista kuulisi mielellään ilmanvaihdon merkityksestä terveyteen ja hyvinvointiin puhuttavan enemmänkin.
Tuuletusräppänät on pidettävä auki talvellakin
Talven pakkaset ovat lisänneet ilmanvaihtojärjestelmien kuormitusta. Ulkolämpötilan vaihdellessa järjestelmät eivät ehdi mukautua muuttuviin olosuhteisiin, vaan käyvät perustasolla. Tämä johtaa väliaikaisesti tarpeeseen nähden riittämättömään ilmanvaihtoon. Lopputuloksena on hetkellinen sisäilman laadun heikkeneminen.
Paras keino talven sisäilman parantamiseen on tehokas ja nopea tuuletus. Kodin lämmityskuluissa säästäessä moni saattaa sortua sulkemaan kylmää ilmaa sisälle puhaltavat ilmanvaihtoventtiilit, mutta tämä pahentaa tilannetta entisestään.
– Saattaa kuulostaa loogiselta, että kylmää ilmaa sisälle päästävät raitisilmaventtiilit kannattaa talvella sulkea. Tämä on kuitenkin ehdottomasti virhe. Silloin ilma etsii korvaavan, yleensä epäterveen, reitin ja se voi aiheuttaa sisälle entistä kylmemmän ilman puhalluksen ja vedon tunteen, Valve kertoo.
– Ilman täytyy antaa vaihtua sitä varten suunniteltuja kanavia pitkin. Tällöin ilmanvaihto tapahtuu hallitusti ja tahattomilta ilmavuodoilta vältytään. Pikainen tuuletus on paras keino parantaa sisäilmaa talvella, Valve vinkkaa.
Paukkupakkaset paisuttavat lämmityskustannusten lisääntyessä sähkölaskuja etenkin rakennuksissa, joiden tiiviys ei ole asianmukaisella tasolla. Jos rakennus on vanha ja edellisestä remontista on jo aikaa, kannattaa energiatehokkuutta tarkastella ainakin suuntaamalla katse ikkunoiden ja ovien tiiveyteen, sekä tarvittaessa uusia talon seinien ylä- ja alapohjan eristyksiä.
– Rakennuksen tahattomat ilmaraot kannattaa ehdottomasti paikantaa ja korjata. Tiivistäessä täytyy kuitenkin aina muistaa tarkistaa remontin vaikutus ilmanvaihtoon, Valve muistuttaa.
*Cervin Suuri Ilmanvaihtokysely tehtiin Norstatin kuluttajapaneelissa marraskuussa 2020. Kyselyyn osallistui 1019 suomalaista iältään 18–85 vuotta. Otos kiintiöitiin kansallisesti edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.
