Taloyhtiöiden lämmitysratkaisujen vertailu on noussut viime vuosina entistä ajankohtaisemmaksi aiheeksi energiakustannusten noustessa. Yhä useammat kerrostalot harkitsevat vaihtoehtoja perinteiselle kaukolämmölle, ja maalämpö on noussut kiinnostavaksi vaihtoehdoksi. Siirtyminen uusiutuvaan energiaan perustuvaan lämmitysjärjestelmään voi tarjota merkittäviä säästöjä pitkällä aikavälillä, mutta päätöstä punnitessa on otettava huomioon useita tekijöitä alkuinvestoinnista käyttökustannuksiin. Tässä artikkelissa vertailemme näiden kahden lämmitysmuodon taloudellista kannattavuutta erityisesti kerrostalojen näkökulmasta.
Onko maalämpö kaukolämpöä edullisempi vaihtoehto kerrostalolle?
Lämmitysmuotojen kustannusvertailussa tulee huomioida sekä lyhyen että pitkän aikavälin näkökulmat. Kerrostaloille suunnattu maalämpöratkaisu vaatii merkittävän alkuinvestoinnin, tyypillisesti 150 000–400 000 euroa riippuen kiinteistön koosta ja lämmöntarpeesta. Kaukolämpö puolestaan ei yleensä vaadi suuria alkuinvestointeja, jos rakennus on jo liitetty kaukolämpöverkkoon.
Maalämmön takaisinmaksuaika kerrostalokohteissa vaihtelee tavallisesti 7-15 vuoden välillä. Esimerkiksi 30 asunnon kerrostalossa, jossa on 200 000 euron maalämpöinvestointi, vuosittainen säästö kaukolämpöön verrattuna voi olla 15 000-25 000 euroa, jolloin takaisinmaksuajaksi muodostuu noin 8-13 vuotta.
Kokonaiskustannusvaikutuksissa maalämpö näyttäytyy edullisempana vaihtoehtona pitkällä aikavälillä. Tyypillinen maalämpöjärjestelmä kestää 20-25 vuotta, ja takaisinmaksuajan jälkeen järjestelmä tuottaa merkittäviä säästöjä taloyhtiölle kaukolämpöön verrattuna.
Mitä maalämpöön siirtyminen maksaa kerrostalossa?
Maalämpöjärjestelmän asentaminen kerrostaloon koostuu useista kustannuseristä. Porauskustannukset muodostavat yleensä suurimman yksittäisen kuluerän, ja ne ovat tyypillisesti 40-50% kokonaisinvestoinnista. Kerrostalossa tarvitaan useita lämpökaivoja – yksi kaivo palvelee keskimäärin 10-15 kilowatin lämmitystehoa.
Laitteistokustannukset sisältävät maalämpöpumput, varaajat, kytkentäryhmät ja muut tekniset komponentit. Keskikokoisessa kerrostalossa laitteiston osuus kokonaiskustannuksista on tyypillisesti 30-40%. Asennustyön osuus investoinnista on puolestaan noin 20-30%.
Rakennuksen koko vaikuttaa suoraan kustannuksiin – mitä suurempi lämmitettävä pinta-ala ja tilavuus, sitä enemmän lämpökaivoja ja tehokkaampia lämpöpumppuja tarvitaan. Myös maaperän laatu vaikuttaa porauskustannuksiin. Kallioon poraaminen on yleensä edullisempaa kuin maaperäporaus.
Investointiin on mahdollista saada energia-avustuksia. ARA:n energia-avustukset voivat kattaa jopa 50% energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden kustannuksista, mikäli energiatehokkuus paranee riittävästi. Lisäksi kotitalousvähennystä voidaan hyödyntää tietyin edellytyksin.
Kuinka paljon säästää maalämpö verrattuna kaukolämpöön vuositasolla?
Vuosittaiset säästöt riippuvat merkittävästi kerrostalon koosta ja energiankulutuksesta. Tyypillisesti maalämmöllä saavutetaan 50-70% säästö lämmitysenergian kustannuksissa verrattuna kaukolämpöön. Keskikokoisessa, 30 asunnon kerrostalossa, jonka lämmitysenergian kulutus on noin 250 MWh vuodessa, vuotuinen säästö on tyypillisesti 15 000-20 000 euroa.
Energian hinta vaikuttaa merkittävästi säästöpotentiaaliin. Kaukolämmön hinnan noustessa maalämmön tuottama säästö kasvaa, kun taas sähkön hinnan nousu pienentää säästöjä. Viime vuosien kaukolämmön hinnankorotukset ovat lisänneet maalämmön houkuttelevuutta kerrostaloille.
Esimerkiksi 45 asunnon kerrostalossa Helsingissä maalämpöön siirtyminen voi tuottaa 24 000 euron vuosisäästöt kaukolämpöön verrattuna. Vastaavasti 28 asunnon kohteessa Tampereella säästöpotentiaali on 17 500 euroa vuodessa. Säästö näkyy suoraan asukkaiden vastikkeissa, jotka ovat tyypillisesti 0,4-0,8 euroa/m² alhaisemmat maalämpöön siirtyneissä taloyhtiöissä.
Miten maalämpö vaikuttaa kerrostalon energiatehokkuusluokkaan?
Maalämpöön siirtyminen parantaa yleensä merkittävästi kerrostalon energiatehokkuusluokkaa. Tyypillisesti kerrostalo voi nousta 1-3 energialuokkaa ylöspäin, esimerkiksi luokasta E luokkaan C tai jopa B:hen. Tämä johtuu siitä, että maalämpöpumpun hyötysuhde (COP) on tyypillisesti 3-5, eli yhdellä kilowattitunnilla sähköä tuotetaan 3-5 kilowattituntia lämpöenergiaa.
E-luvun pieneneminen maalämmön ansiosta on merkittävää, tyypillisesti 30-50% alkuperäisestä. Parantunut energialuokka vaikuttaa positiivisesti asuntojen arvoon. Tutkimusten mukaan korkeamman energialuokan asunnot voivat olla 5-10% arvokkaampia kuin vastaavat huonomman energialuokan asunnot.
Maalämpö vaikuttaa myös kerrostalon ympäristöystävällisyyteen. Hiilijalanjälki pienenee merkittävästi, kun fossiilisiin polttoaineisiin perustuvasta kaukolämmöstä siirrytään uusiutuvaan energiaan. Tämä tukee myös Suomen hiilineutraaliustavoitteita ja voi tulevaisuudessa olla entistä tärkeämpi tekijä kiinteistöjen arvonmuodostuksessa.
Milloin maalämpö on kannattavampi valinta kuin kaukolämpö?
Maalämpö on erityisen kannattava vaihtoehto suurissa ja paljon energiaa kuluttavissa kerrostaloissa. Mitä suurempi energiankulutus, sitä nopeammin järjestelmä maksaa itsensä takaisin. Suuri lämmitystarve johtaa suurempiin absoluuttisiin säästöihin.
Kaukolämpöalueiden hinnoittelu vaikuttaa merkittävästi kannattavuuteen. Alueilla, joilla kaukolämmön hinta on korkea tai nousussa, maalämmön kannattavuus korostuu. Kaukolämmön hinnoissa on huomattavia alueellisia eroja, joten paikalliset olosuhteet kannattaa huomioida vertailussa.
Rakennuksen iällä on myös merkitystä. 1960-90 -luvuilla rakennetuissa kerrostaloissa, joissa on vesiradiaattorilämmitys ja korkea lämmitysenergian kulutus, maalämpö on usein erityisen kannattava. Uudemmissa, matalaenergiataloissa säästöpotentiaali on pienempi, jolloin takaisinmaksuaika voi pidentyä.
Miten kaukolämmön hinnan nousu vaikuttaa maalämmön kannattavuuteen?
Kaukolämmön hinta on noussut viime vuosina keskimäärin 4-6% vuosittain, paikoin jopa enemmän. Samalla kaukolämpöyhtiöt ovat monin paikoin korottaneet perusmaksuja, mikä on heikentänyt kaukolämmön kilpailukykyä entisestään. Hintakehityksen odotetaan jatkuvan nousujohteisena myös tulevaisuudessa polttoaineiden kallistuessa ja päästöoikeuksien hintojen noustessa.
Jokainen 10% nousu kaukolämmön hinnassa lyhentää maalämmön takaisinmaksuaikaa noin 1-2 vuodella. Esimerkiksi jos alkuperäinen takaisinmaksuaika-arvio on 10 vuotta, voisi 20% kaukolämmön hinnan nousu lyhentää takaisinmaksuajan 7-8 vuoteen.
Energiamarkkinoiden kehitys ja poliittiset päätökset vaikuttavat merkittävästi kannattavuuteen. Sähkön hinnan kehitys vaikuttaa maalämmön käyttökustannuksiin, mutta koska maalämpöpumppu tuottaa yhdellä sähkökilowattitunnilla useita kilowattitunteja lämpöenergiaa, sähkön hinnan nousun vaikutus on maltillisempi kuin kaukolämmön hinnan nousun.
Maalämpö kerrostalossa – asiantuntijan näkemys kannattavuudesta
Kokemustemme perusteella Cervillä olemme nähneet maalämmön tarjoavan merkittäviä säästöjä useimmissa kerrostalokohteissa. Erityisesti 1970-80 -lukujen kerrostaloissa takaisinmaksuajat ovat olleet tyypillisesti 8-12 vuotta, jonka jälkeen järjestelmä on tuottanut huomattavaa taloudellista hyötyä taloyhtiöille.
Esimerkiksi eräs asiakkaamme, 54 asunnon taloyhtiö Espoossa, siirtyi maalämpöön vuonna 2019. Investointi maksoi itsensä takaisin odotettua nopeammin, 7,5 vuodessa, ja hoitovastike laski 0,65 euroa/m². Asukkaiden tyytyväisyys lämmitysjärjestelmään on ollut korkea, ja myös asuntojen arvo on noussut parantunen energialuokan myötä.
Taloyhtiöiden päätöksenteossa on tärkeää tehdä huolellinen kustannusanalyysi ja tekninen selvitys kiinteistön soveltuvuudesta maalämmölle. Suosittelemme ammattilaisen tekemää kannattavuuslaskelmaa, jossa huomioidaan kaikki kustannustekijät, mahdolliset avustukset sekä tulevaisuuden hintakehitys. Hyvin suunniteltu ja toteutettu maalämpöjärjestelmä on investointi, joka tuottaa säästöjä kerrostalossa vuosikymmenien ajan.
