Myös Suomessa on herättävä rakennusten viilennyksen tarpeeseen – “Rakennuskantamme ei kestä nykyisen kaltaisia hellekesiä”

Kuumat ja kuivat hellekesät yleistyvät, mutta silti vain harvassa suomalaisista rakennuksista on viilennys. Liiallinen kuumuus on myös sisäilman laatuun vaikuttava tekijä, jolla on negatiiviset vaikutukset etenkin lasten ja vanhusten terveyteen. Nykyiset viilennysjärjestelmät on hyvä huoltaa ennen viilennyskauden alkua, jottei vanhentunut laitekanta toimi tehottomana ja syö turhaan energiaa.

Kotimainen rakennuskantamme on suunniteltu siten, ettei se kestä toistuvia kovia hellekesiä. Kuumuus sisätiloissa on paitsi tuskastuttavaa, myös vaaraksi rakennuskannalle ja terveydelle. Lisäksi kiristyneet energiavaatimukset ja kiinteistöjen lisäeristäminen ovat lisänneet tarvetta viilennykselle.

– Aiemmin on voitu ehkä ajatella, että viilennys sisätiloissa on luksustekijä, joka vilvoittaa mukavasti muutaman hellepäivän ajan kesällä. Nyt tilanne on kuitenkin kokonaan toisenlainen ja viilennyksen tarve on tullut myös Suomeen jäädäkseen, Cervin erikoisasiantuntija Petri Valve huomauttaa.

Jos viilennystä ei ole, pitkittyneet hellejaksot pääsevät lämmittämään rakennuksen rakenteita, jolloin lämpötila ei laske yölläkään. Myös THL on todennut tämän erityisen haitalliseksi, sillä silloin elimistöön kohdistuu pitkäaikainen lämpökuormitus.

– Kyseessä ei ole vain mukavuustekijä, vaan vuosi vuodelta enemmän myös turvallisuustekijä, Valve jatkaa.

Tutkimusten mukaan sisäilmaan liittyvät oireet lähtevät kasvamaan, kun lämpötila nousee yli 22 asteen. Liian korkeiden lämpötilojen laskeminen onkin tehokas keino parantaa sisäilmaa ja vähentää energiankulutusta.

– Meidän on ehkä ensimmäistä kertaa Suomessakin tosissaan lähdettävä pohtimaan sisälämpötilan merkitystä terveydelle ja turvallisuudelle. Tämä on pohjolassa kuitenkin aika uusi asia, Valve sanoo.

Viilennyksen kysyntä onkin jo viime vuosina kasvanut tasaisesti ja tämä näkyy myös Cervin kasvussa – yritys on laajentanut toimintaansa yrityskauppojen myötä myös viilennyksen osalta.

– Kyllä viilennys on ehdottomasti kiinteä osa olosuhdetekniikkaa, jonka perään kuulutamme ilmanvaihdon osalta. Tämä näkyy myös ihan tuoreimmissa yrityskaupoissamme. Uskomme vahvasti alan kasvuun ja panostamme siihen jatkuvasti, Valve kuvaa.

Huoltamaton ja vanhentunut viilennyslaitteisto voi olla valtava energiasyöppö

Suomessa on arvioiden mukaan vain harvassa suomalaisista kiinteistöistä. Laitekanta on kuitenkin monin paikoin vanhentunutta, eikä se täytä nykystandardeja laitteiden tehokkuuden tai energian kulutuksen osalta. Ajantasaistakaan laitteisto ei voi täysin unohtaa, vaan sitä pitää huoltaa ja ylläpitää säännöllisesti.

– Huoltamaton tai vanhentunut viilennyslaitteisto on paitsi hyödytön, myös helposti valtava energiasyöppö, Valve muistuttaa.

– Säännöllisesti tulisi ainakin tarkastaa, ettei laitteisto vuoda ja että kylmänestettä on riittävästi. Lisäksi asetusten ja säätöarvojen tarkistuksella varmistetaan, että laite toimii energiatehokkaasti ja kuten on tarkoitettu, hän jatkaa.

Nykyaikainen viilennys toimii optimaalisesti sekä energiankulutuksen että tarpeen osalta. Cervillä viilennys nähdään osana olosuhdetekniikkaa, eli sitä, että ilmanvaihdon teho ja määrä vaihtelevat sen hetkisen tarpeen ja olosuhteiden mukaan. Tällöin viilennys saadaan toimimaan siten, että se huomioi paitsi vallitsevan sisälämpötilan myös muun muassa sen, onko kiinteistössä ihmisiä, eli kuinka suuri tarve viilennykselle kullakin hetkellä on.

– Tämä viilennysasia ei ole häviämässä mihinkään. Nyt aiheeseen on aika herätä Suomessa laajemminkin. Kiinteistökohtainen viilennyksen tarve tulee arvioida, jotta sisällä on turvallista oleskella myös kesällä ja pidetään huolta siitä, ettei rakenteet pääse kärsimään liiallisesta kuumuudesta, Valve päättää.

 

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Jäähdytys ja kylmätekniikka

Uutisvirta

20.10.2026

F-kaasuasetus muuttaa kylmäaineiden käyttöä – miten kiinteistönomistajan kannattaa varautua?

EU:n F-kaasuasetus kiristää kylmäaineiden käyttöä ja huoltoa koskevia rajoituksia vaiheittain. Nykyistä jäähdytysjärjestelmää ei tarvitse automaattisesti uusia, mutta sen huollettavuus ja tulevat muutostarpeet kannattaa selvittää ajoissa. Ennakoiva kartoitus auttaa suunnittelemaan ylläpidon ja investoinnit osaksi kiinteistön pitkän aikavälin suunnitelmaa.

8.10.2026

Jäähdytysratkaisut – paikallista osaamista jäähalleista vaativiin kiinteistöihin

Toimiva jäähdytys on monessa kiinteistössä toiminnan perusedellytys. Jäähalleissa se mahdollistaa laadukkaan jään ja hallitut käyttöolosuhteet. Toimistoissa, kauppakeskuksissa ja muissa suurissa kiinteistöissä jäähdytys vaikuttaa käyttäjien viihtyvyyteen, kiinteistön toimintavarmuuteen ja energiankulutukseen. Kaupassa ja teollisuudessa kylmätekniikan häiriöt voivat puolestaan aiheuttaa suoria taloudellisia menetyksiä ja keskeyttää kriittisiä prosesseja.  Cervin osaaminen ulottuu kiinteistöjen jäähdytyksestä jäähallien ja jääratojen kylmäjärjestelmiin, kaupan kylmäratkaisuihin […]

3.8.2026

Toimivat olosuhteet syntyvät kokonaisuudesta – miten LTO, ilmanvaihto ja jäähdytys tukevat toisiaan?

Ilmanvaihto, lämmöntalteenotto ja jäähdytys eivät ole erillisiä järjestelmiä, vaan ne vaikuttavat jatkuvasti toisiinsa. Kun talotekniikkaa tarkastellaan kokonaisuutena, voidaan parantaa sisäolosuhteita, vähentää energiankulutusta ja ehkäistä toistuvia häiriöitä. Data auttaa tunnistamaan poikkeamat, mutta paras lopputulos syntyy, kun se yhdistetään käytännön talotekniseen asiantuntemukseen.