Katolla työskentely on monelle Cervin ammattilaiselle tuttua arkea. Ilmanvaihtolaitteiden huolto, kanavien puhdistus ja erilaiset korjaustyöt vievät meidät usein korkeuksiin. Jotta työt voidaan tehdä turvallisesti, tarvitaan ammattitaidon lisäksi kunnossa olevat kulkureitit ja kattoturvavarusteet. Niistä huolehtiminen on kiinteistön omistajan ja katolla työskentelevän yrityksen yhteinen asia.
Katolla liikkuminen vaatii aina erityistä huolellisuutta. Sade voi tehdä kattopinnoista liukkaita, syksyn lehdet peittää kulkureittejä ja talvella lumi ja jää tuoda omat haasteensa. Myös tuuli ja hämärä vaikuttavat työskentelyolosuhteisiin.
Cervin ammattilaiset liikkuvat työssään monenlaisilla katoilla. Kokemuksesta tiedämme, kuinka suuri merkitys toimivilla kulkureiteillä ja kunnossa olevilla turvavarusteilla on työn sujuvuudelle ja turvallisuudelle.

Tulemme mielellämme kaikille katoille – kunhan turvallisuudesta on huolehdittu!
Kattoturvallisuudesta huolehditaan yhdessä
Kattoturvallisuus ei ole yksin katolla työskentelevän ammattilaisen vastuulla. Myös kiinteistön omistajalla ja haltijalla on velvollisuuksia rakennuksen turvallisuudesta ja kunnossapidosta huolehtimisessa.
Taloyhtiöissä hallitus vastaa kiinteistön kunnossapidon asianmukaisesta järjestämisestä, ja isännöinti huolehtii tehtäviinsä kuuluvista käytännön toimista. Tämä koskee myös kattoturvallisuuteen liittyviä asioita.
Katolla työskentelevän yrityksen vastuulla on puolestaan työntekijöidensä työturvallisuus. Työnantajan tulee tunnistaa työhön liittyvät vaarat, suunnitella turvalliset työmenetelmät ja huolehtia tarvittavista suojaustoimenpiteistä.
Vastuut siis täydentävät toisiaan. Kun kiinteistön omistaja, isännöinti ja työtä tekevät ammattilaiset huolehtivat omasta osuudestaan, työskentely sujuu turvallisesti ja ilman turhia yllätyksiä.
Mitä laki sanoo kattoturvallisuudesta?
Kattoturvallisuudesta huolehtiminen ei ole pelkästään hyvä käytäntö, vaan siihen liittyy myös lainsäädännön velvoitteita.
Ympäristöministeriön rakennuksen käyttöturvallisuudesta antaman asetuksen (1007/2017) 25 § käsittelee rakennuksen huoltomahdollisuuksia. Sen mukaan säännöllisesti huollettaviin tai tarkastettaviin rakennuksen osiin on oltava turvallinen pääsy ja työskentelymahdollisuus. Asetuksessa mainitaan erikseen myös katolla sijaitsevat ilmanvaihtolaitteet.
Asetus tuli voimaan 1.1.2018, ja sitä sovelletaan lähtökohtaisesti tämän jälkeen vireille tulleisiin uudisrakennushankkeisiin. Asetuksen vaatimukset voivat tulla sovellettaviksi myös vanhempien rakennusten korjaus- ja muutostöissä säädettyjen edellytysten täyttyessä.
Vaikka rakennus olisi valmistunut ennen vuotta 2018, se ei tarkoita, että kattoturvallisuudesta voisi tinkiä. Rakennuksen ikä ei poista sovellettavia kunnossapito- ja työturvallisuusvelvoitteita.
Pelastuslain (379/2011) 13 a § puolestaan velvoittaa huolehtimaan siitä, että nuohoustyössä tarvittavat tikkaat, kattokulkutiet ja turvavarusteet pidetään sellaisessa kunnossa, että työ voidaan tehdä turvallisesti.
Työturvallisuuslain (738/2002) 8 ja 10 § velvoittavat työnantajaa huolehtimaan työntekijöidensä turvallisuudesta sekä tunnistamaan ja arvioimaan työhön liittyvät vaarat.
Yhteinen tavoite on yksinkertainen: jokaisen katolle nousevan pitää voida tehdä työnsä turvallisesti ja päästä myös turvallisesti takaisin alas.
Turvallinen työ alkaa jo ennen katolle nousua
Katolle pääseminen on vasta ensimmäinen askel. Myös kulkureittien ja varsinaisen työskentelypaikan on oltava turvallisia.
Esimerkiksi ilmanvaihtokoneen huolto voi edellyttää liikkumista katon eri osissa. Silloin tarvitaan turvallinen ja tarkoituksenmukainen kulkureitti koko matkalle.
Cervin ammattilaiset kiinnittävät työssään huomiota myös työskentelyolosuhteisiin. Jos havaitsemme esimerkiksi puutteita tikkaiden kiinnityksissä, kulkusilloissa tai putoamissuojauksen järjestelyissä, tuomme ne kiinteistön edustajan tietoon.
Näin mahdolliset puutteet voidaan korjata ja seuraavatkin huoltotyöt toteuttaa turvallisemmin.
Viisi asiaa, jotka kiinteistössä kannattaa tarkistaa
Kattoturvallisuutta on hyvä tarkastella osana kiinteistön normaalia kunnossapitoa. Tässä muutama kysymys, joilla pääsee alkuun.
- Ovatko tikkaat ja kattokulkureitit kunnossa? Tikkaiden, kattosiltojen ja muiden kulkuvarusteiden tulee olla tukevia, turvallisesti kiinnitettyjä ja käyttötarkoitukseensa sopivia.
- Pääseekö kaikille huollettaville laitteille turvallisesti? Katolla sijaitseville ilmanvaihtolaitteille ja muille säännöllistä huoltoa tarvitseville kohteille on tärkeää järjestää turvallinen kulkureitti.
- Ovatko putoamissuojausjärjestelyt asianmukaiset? Tarvittavien suojausten ja kiinnityspisteiden tulee soveltua aiottuun käyttöön ja olla kunnossa. Pelkkä kiinnityspisteen olemassaolo ei vielä kerro sen turvallisuudesta.
- Milloin kattoturvavarusteet on viimeksi tarkastettu? Kattoturvavarusteiden kuntoa on tärkeää seurata säännöllisesti. Erityisesti talven jälkeen kannattaa kiinnittää huomiota lumen, jään ja lämpötilavaihteluiden mahdollisesti aiheuttamiin vaurioihin.
- Tietävätkö katolle tulevat ammattilaiset mahdollisista vaaranpaikoista? Jos kiinteistössä on tiedossa puutteita tai erityisiä huomioitavia asioita, niistä kannattaa kertoa huoltoyritykselle jo ennen työn aloittamista.
Turvallisuus menee aina kiireen edelle
Joskus katolla voi tulla vastaan tilanne, jossa työtä ei voida tehdä turvallisesti. Silloin on parempi sopia tarvittavista toimenpiteistä ja jatkaa työtä vasta, kun turvallinen toteutustapa on varmistettu.
Vaikka huoltokäynnin siirtyminen voi aiheuttaa ylimääräistä vaivaa, turvallisuudesta huolehtiminen on kaikkien etu.
Kunnossa olevat kattoturvavarusteet helpottavat myös kiinteistön pitkäjänteistä kunnossapitoa. Kun laitteille pääsee turvallisesti, tarvittavat huollot ja tarkastukset voidaan tehdä suunnitellusti.
Tulemme mielellämme kaikille turvallisille katoille!
Meille Cervillä tärkeintä on, että työt tehdään turvallisesti ja jokainen pääsee työpäivän päätteeksi kotiin. Kun kattoturvallisuus on kunnossa, voimme keskittyä siihen, minkä osaamme parhaiten: huolehtimaan kiinteistöjen toimivista olosuhteista.
Lisätietoa kattoturvallisuutta koskevasta lainsäädännöstä
- Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta 1007/2017, erityisesti 25 §
- Pelastuslaki 379/2011, erityisesti 13 a §
- Työturvallisuuslaki 738/2002, erityisesti 8 ja 10 §








