Koronapandemia muutti vuosi sitten keväällä 2020 kertaheitolla monen suomalaisen arjen. Työpaikoilla, kouluissa ja harrastustoiminnassa käyminen vaihtuivat kotona työskentelyyn ja oleiluun. Sisätiloissa vietetyn ajan lisääntyessä myös kotien sisäilmaan liittyvät kysymykset korostuivat entisestään samalla, kun huoli julkisten tilojen ilmanvaihdon toimivuudesta nousi pinnalle. Cervin suuren sisäilmatutkimuksen mukaan juuri korona lisäsi suomalaisten kiinnostusta sisäilmaa kohtaan.
Lue lisää Cervin suuresta sisäilmatutkimuksesta ja lataa tutkimusraportti kokonaisuudessa täältä
Kotien ja julkisten tilojen ilmanvaihto askarruttaa
Vaikka suomalaisten arki odottaakin palautumistaan koronaa edeltävään hieman normaalimpaan suuntaan, on etätyön suosion ennustettu jatkuvan myös epidemian jälkeen. Korona on muutenkin lisännyt kotona ja sisällä vietettyä aikaa, kun etätöihin siirtymisen lisäksi myös päivittäiset työmatkat ja harrastukset ovat jääneet pois. Arjessa kotien ja julkisten tilojen ilmanvaihto askarruttaa suomalaisia.
Cervin suuren sisäilmatutkimuksen mukaan 22 % suomalaisista kertoo koronan lisänneen heidän kiinnostusta ilmanvaihtoa kohtaan aiempaa enemmän. Samalla 35 % vastaajista uskoo ilmanvaihdon edistävän ilmateitse leviävien pienhiukkasten, kuten koronaviruksen, leviämistä.
Koronapandemia on Suomessakin herättänyt keskustelua etenkin julkisten tilojen ilmanvaihdosta ja sen riittävyydestä, sekä nostanut huolta ilmastoinnin kautta mahdollisesti leviävästä viruksesta.
Julkisten tilojen ilmanvaihdon rooliin viruksen mahdollisena levittäjänä suhtaudutaan Cervin tutkimuksen mukaan kaksijakoisesti: yli neljäsosaa (27 %) suomalaisista asia huolestuttaa ainakin jonkin verran, kun taas vajaa puolet (49 %) ei kanna ainakaan suurta huolta viruksen leviämisestä ilmanvaihdon välityksellä.
Ilmanvaihdolla on tutkitusti keskeinen rooli virusten leviämisen torjunnassa
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus), Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan tehokkaalla ilmanvaihdolla on merkittävä rooli viruksen leviämisen kannalta. Tutkimuksessa todettiin hyvän ilmahygienian, eli tehokkaan ilmanvaihdon, ilman puhdistamisen ja sekoittamisen laskevan viruspitoisuuksia.
Tutkijoiden tekemässä mallinnuksessa virus levisi suurehkon huoneen jokaiseen nurkkaan 15 minuutissa, mutta tehokkaalla ilmanvaihdolla sisäilman viruspitoisuutta saatiin laskettua merkittävästi.
“Koronapandemia nosti ilmanvaihdon valokeilaan useammasta suunnasta. Puhtaan sisäilman vaikutus jaksamiseen ja hyvinvointiin on kodeissa korostunut entisestään ja toisaalta julkisten tilojen ilmanvaihdosta viruksen leviämisen torjunnassa ollaan vähintään yhtä kiinnostuneita. Puhdas sisäilma merkitseekin tällä hetkellä hyvin kirjaimellisesti terveyttä ja hyvinvointia, Cervin toimitusjohtaja Petri Valve painottaa.
Naiset kantavat miehiä useammin huolta ilmanvaihdon toimivuudesta koronapandemian aikana
Pandemian myötä yleinen kiinnostus ja toisaalta huoli julkisten tilojen ilmanvaihdon toimivuudesta ovat tutkimuksen mukaan lisääntyneet etenkin naisilla. 28 % naisista kertoo koronan lisänneen kiinnostusta ilmanvaihtoa kohtaan, kun vastaava luku miehillä oli 18 %.
Samalla 33 % naisista oli huolissaan myös julkisten tilojen ilmanvaihdon mahdollisesti levittämistä viruksista, kun miehistä vain 14 % oli huolestunut aiheesta.
Lue lisää Cervin suuresta sisäilmatutkimuksesta ja lataa tutkimusraportti kokonaisuudessa täältä
