Kiinteistö, jossa on huonosti toimiva ilmanvaihto ei voi olla energiatehokas. Arviolta 20 – 40 % asuinrakennusten lämmitysenergiankulutuksesta kuluu korvausilman lämmittämiseen. Käytännössä siis puhalletaan rahaa taivaan tuuliin. Se on valtava määrä, jonka voisi sijoittaa järkevämmin.
Uudet rakennukset rakennetaan jo energiatehokkaiksi, mutta vanhoissa rakennuksissa riittää korjattavaa ja ylläpidettävää. Erittäin iso osa rakennuskannastamme koostuu 1960–80-luvuilla rakennetuista asuintaloista, joihin vain pieneen osaan on tehty energiaremontti. Kiinteistöjen energiakorjausvelka onkin suuri, eikä se ole pienentynyt. Ellei kiinteistöistä pidetä huolta, niiden arvo laskee ja omaisuus hupenee käsistä.
Ongelmana on kuitenkin tiedon puute eri parannusvaihtoehdoista ja osittain myös rahoitus. Ilmanvaihdon osalta parannusten kustannukset ovat yleensä maltilliset ja takaisinmaksuaikakin nopea.
Vanhankin kiinteistön energiatehokkuutta saadaan parannettua
Talotekniikkaan kiinnitetään yllättävän vähän huomioita suhteessa siihen, kuinka paljon se vaikuttaa kiinteistön olosuhteisiin, ylläpitoon ja terveyteen. Nykyiset laitteet vanhenevat teknologialtaan nopeammin kuin niiden mekaaninen vanheneminen tapahtuu ja kuluttavat siksi huomattavan määrän turhaa energiaa. Kiinteistö, jossa on huonosti toimiva ilmanvaihto ei voi olla energiatehokas.
Keski-ikään tulleissa taloissa on mahdollisuus järkeistää energian kulutusta esimerkiksi ilmanvaihtoa modernisoimalla ja saada ne siltä osin vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Toimivalla ilmanvaihdolla on energiatehokkuuden lisäksi suotuisa vaikutus asuinviihtyvyyteen.
Energiansäästö ja ilmaston kuormitus sekä ilmastonmuutoksesta aiheutuvat ääriolosuhteet säätiloissa ovat yhä enemmän pinnalla kiinteistöjen ylläpidossa. Öljyn polttaminen ei ole enää järkevää eikä edullista, kuten ei ole sähkökään. Lämmitysmuodot, viilennys ja ilmanvaihtokoneisiin liitetyt toimivat lämmöntalteenotot ja ohjaukset ovat asioita, joihin taloyhtiöiden olisi hyvä keskittyä jo nyt.
Esimerkki lämpöenergiataseesta 60–70-luvun kerrostaloissa:
Jokainen kiinteistö on yksilö, johon Cervi etsii parhaan mahdollisen ratkaisun ilmanvaihdon parantamiseksi
Ilmanvaihdon energiatehokkuuden parantaminen on aina talokohtaista. Se voi tarkoittaa esimerkiksi
- vanhentuneiden laitteiden uusimista tulo-poisto-ilmanvaihtolaitteisiin
- poistoilman lämmön talteenoton hyödyntämistä
- siirtymistä tarpeenmukaiseen ilmanvaihtoon
- puhaltimien uusimista vähemmän sähköä kuluttaviin
- korvausilmaventtiilien lisäystä ja ilmanvaihdon säätöä.
Näillä toimenpiteillä saavutetaan jo selkeitä säästöjä, parannetaan asuinviihtyisyyttä ja sisäilman laatua.
Rakennusten ja rakentamisen energiankulutus tuottaa Suomen kasvihuonepäästöistä yli kolmanneksen. Jokainen energiatehokkuutta parantava remontti on samalla siis myös ilmastoteko!
