Arvotalon asukkaille raikkaampaa sisäilmaa ilmanvaihtoremontilla

Cervi korjasi As Oy Lapinlahdenkatu 31 ilmanvaihtohormit sukittamalla.
As Oy Lapinlahdenkatu 31 ilmanvaihtohormit korjattiin sukittamalla.

Painovoimainenkin rakennus saadaan täyttämään tämän päivän vaatimukset

Vanhoissa arvotaloissa ilmanvaihtohormit ovat tyypillisesti huonokuntoisia ja sisäilman laatu heikkoa. Kiinteistöihin on saatettu ajan saatossa tehdä paljonkin tilamuutoksia ja piippuja jopa poistettu, mikä entisestään heikentää ilman vaihtumista. Vanhat painovoimaiset talot ovat aina erilaisia ja ne vaativat korjatessa asiantuntevaa huomiota. Kun korjausurakkan suunnittelu ja toteutus saadaan toimimaan saumattomasti, painovoimainenkin rakennus saadaan täyttämään tämän päivän vaatimukset.

Tällainen kohde oli myös As Oy Lapinlahdenkatu 31 Helsingissä.

Ilmanvaihtohormien sukitus on panostus paloturvallisuuteen ja raikkaampaan sisäilmaan

– Olen toiminut jo pitkään tässä taloyhtiössä isännöitsijänä. Vuosien varrella kiinteistöön oli tehty yksittäisiä ongelmakorjauksia. Pidemmän päälle sellainen ei kuitenkaan ole järkevää. Kenelläkään ei ollut täyttä kokonaiskäsitystä hormeista. Oli vain vanha kartta, mutta ei tietoa onko hormit korjattu, sortuneet vai mitä puutteita niissä olisi.  Ymmärrettiin kuitenkin, että hormit olivat saattaneet ajan saatossa vaurioitua, kertoo isännöitsijä Petri Mäkinen korjausurakan lähtötilanteesta.

– Vanhat kohteet ovat mielenkiintoisempia mutta myös haastavimpia. Hormikartoitus on usein jäänyt puutteelliseksi ja korjausurakkaan tulee useimmiten myös työnaikaisia yllätyksiä selvitettäväksi. Työ vaatii enemmän yhteistyötä asukkaiden, suunnittelijan valvojan ja urakoitsijan välillä, jatkaa suunnittelusta ja valvonnasta vastannut Aki Nissinen, Raksystemsiltä.

Cervi teki kiinteistöön ensin hormikartoituksen, missä selvisi, että hormien seinämiä oli rapautunut ja osittain jopa sortunut. Lisäksi taloyhtiöstä löytyi asuntoremontteja, joissa ilmanvaihtoa ei ollut huomioitu. Hormeissa ei onneksi ollut isoja vaakasiirtymiä ja sukittaminen todettiin yhdessä suunnittelijan kanssa niiden järkevimmäksi tiivistystavaksi.

Sukittamalla painovoimaisen talon ilmanvaihtohormit saivat uudet pinnat ja näin saatiin hormit keskenään tiiviiksi, mikä on tärkeää jo paloturvallisuuden kannalta. Enää eivät ruuanlaittokärytkään kulkeudu huoneistosta toiseen hormien välityksellä.

Tilamuutokset ja asuntoremontit ovat aina riski sisäilmalle

Kun poistoilmanvaihto oli korjattu, varmistettiin myös aikaisemman remontin yhteydessä lisättyjen korvausilmaventtiilien kunto ja riittävyys. Lisäksi asuntojen sisällä ja ullakolla tehtiin jonkin verran kanavointia aikaisempien tilamuutosten takia. Esimerkiksi keittiöitä oli siirretty ilman iv-muutoksia ja pieniä asuntoja yhdistetty yhteen ja samaan hormiin. Näillekin onneksi löytyi toimivat ratkaisut yhteistyössä Cervin urakointitiimin, suunnittelijan ja taloyhtiön kanssa.

– Veikkaan, että aikoinaan tehdyt kaksi kerrosten korotusurakkaa ovat osaltaan rasittaneet kokonaisuuden hallintaa. Talossa oli silloin vielä vanhat ikkunat, joiden raoista ilma vaihtui. Kun ikkunat tiivistettiin ja laitettiin uudet tuloilmaventtiilit, tunnistettiin, että on aika saneerata ilmaa poistavat hormit, kertoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Markus Sarlin.

Nykyään ilmanvaihtoon kiinnitetään paremmin huomioita.  Ennen ei juuri mietitty tuleeko ilmaa riittävästi sisään ja mistä ja vetävätkö hormit. Vanhoissa hauraissa rakenteissa hajutkin siirtyvät hallitsemattomasti. Korvausilmaventtiilejä ei rakennuksissa juurikaan ollut, ilmaa saatiin sisään tuulettamalla ja hatarista ikkunoista, jolloin samalla hukattiin valtava määrä energiaa, etenkin talvisin. Edelleen on paha juttu, jos asukkaat tukkivat korvausilmaventtiilejä. Sellaisella on merkittävä heikentävä vaikutus koko talon ilmanvaihtoon.

Yhteinen päämäärä ja ketterät muutokset ilmanvaihdon korjaussuunnitelmaan takasivat hyvän lopputuloksen

– Tärkein homma koko urakassa oli yhteinen päämäärä. Kenellekään ei tullut yllätyksenä, että yllätyksiä tulee. Meillä oli täällä hyvä porukka tekemässä ja haastaviinkin kohtiin löytyi lopulta sopivat ratkaisut, kiittelevät yhteistuumin sekä hallituksen puheenjohtaja Sarlin, isännöitsijä Mäkinen että valvoja Nissinen.

Työmaakokouksissa pohdittiin, miten vastaantulevien asioiden kanssa toimitaan, ja puolin ja toisin joustettiin parasta lopputulosta hakiessa. Vanhoissa taloissa on yli 100 vuoden ajalta erilaisia muutoksia dokumentoimatta. Valvoja ja työnjohtaja arvioivat esimerkiksi yhdessä piippukohtaisesti tilanteen ja tarvittavat menetelmät. Kun on näin merkittävä projekti, jossa joutuu soveltamaan, niin ammattilaisten kokemus nousee todella korkeaan arvoon.

– Vanhoissa kiinteistöissä joudutaan lähes aina soveltamaan suunniteltua, kun asunnoista paljastuu vuosien varrella tehtyjä ratkaisuja esim. alakattoja tai muita rakennemuutoksia. Havaitsimme esimerkiksi paljon piippuja, joista savu ei mennyt ollenkaan läpi. Tällaiset ongelmat on järkevä ratkoa vasta avausvaiheessa, sen sijaan, että olisi ennakkoon tehty kokeellisia avauksia huoneistoissa sijaitseviin hormeihin. Näin saadaan myös liikkumavaraa budjettiin, koska oletettavasti tulee muita lisätöitä.  Tässä kohteessa tuli säästöä sukkametreissä, mutta asunnoissa puolestaan tuli enemmän töitä. Kun suunnittelu, valvonta ja projektinjohto ovat yksissä näpeissä ymmärretään syvällisesti mistä maksetaan, vakuuttaa Nissinen.

Projektin aikainen asukastiedottaminen sai kehuja – palvelualan ammattilaiset olivat asialla.

Urakan kokonaisuudesta vastasi lukuisia vastaavia töitä tehnyt kokenut valvoja Raksystemsiltä ja Cervi hoiti ilmanvaihtoon liittyvät työt pääurakointimallilla.

 Talossa asuttiin koko korjausurakan ajan ja se ei, varsinkaan koronarajoitusten takia ja ”uudesta normaalista” tehdä töitä ja olla paljon kotona, helpottanut tällaisen urakan läpi viemistä. Työmaakokousten lisäksi Cervin asentajia kohdattiin usein pihalla ja rappukäytävässä. Palveluammatissa pitää jaksaa kuunnella asukkaita ja kertoa vastauksia ja antaa muutenkin hyvä siisti yleisvaikutelma. Siinä on tekijälläkin parempi fiilis toimia, kun työskennellään toisten asunnoissa.

– Jos yhteydenottoja ei tule, niin tietää, että hyvin on mennyt. Tässä kohteessa se oli ihan minimaalista. Asukastiedottaminen hoidettiin Cervin toimesta ja näki, että oli hyvät tekijät asialla. Isännöitsijän työtä helpottaa suuresti, kun asukkaat eivät soittele. Hyvin harvoin hallitus ja asukkaat antavat niin paljon kiitosta kuin tästä urakasta tuli, toteaa isännöitsijä Mäkinen.

– Minulla on täysi luottamus, että tämä oli talomme kannalta tosi hyvä urakka!, vakuuttaa hallituksen puheenjohtaja Sarlin.

As Oy Lapinlahdenkatu 31.

Alun perin Helsingin ulkopuolelle kaavoitettu, tiilinen jugendrakennus valmistui Lapinlahdenkadulle vuonna 1906. Viisikerroksista Selim A. Lindqvistin suunnittelemaa asuintaloa korotettiin vuonna 1934 yhdellä asuinkerroksella ja vuonna 1952 vielä toisella kerroksella. Tiloissa toimi Helsingin Leimasintehdas aina 80-luvulle asti, jolloin ylin kerroskin muutettiin asuintiloiksi.

Painovoimaisessa kiinteistössä on nyt 7 kerrosta, 49 asuntoa ja pari liikehuoneistoa, yhteensä 24306 kuution verran.

 

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Modernisointi Puhdas sisäilma Referenssi

Uutisvirta

26.6.2024

Ilmanvaihdon modernisointi on sekä hyvinvointi- että vastuullisuusteko

Kuumenneet hellekesät ovat kouriintuntuva muistutus siitä, että rakennusten viilennyksen tarve on yleistymässä myös Suomessa.

7.6.2024

Haastavat sisäolosuhteet vaativat asiantuntevaa huoltoa ympäri vuoden

Case: Merikeskus Vellamo, Kotka Merikeskus Vellamo, Kotkan Kantasataman ikoninen rakennus, tarjoaa kävijöilleen kiehtovia museonäyttelyitä ja monipuolisia tiloja tapahtumille ja kokouksille. Cervi ja Kylmähuolto Miikkulainen vastaavat keskuksen ilmanvaihdosta ja jäähdytyksestä, varmistaen optimaalisen ilmankosteuden ja lämpötilan herkille museoesineille ympäri vuoden. Rakennuksen ominaisuudet Upea Merikeskus Vellamo sijaitsee meren rannalla Kotkan perinteikkäässä ja uudistuvassa Kantasatamassa. Vuodesta 2008 toimineen rakennuksen […]

29.2.2024

Espoon Nupurin päiväkotiin mittava energiaremontti – “Ekoteko, mikä mahdollistaa myös jäähdytyksen kesähelteillä”

Cervi Group käynnistää Espoon Nupurin päiväkotiin mittavan energiaremontin ja ilmanvaihdon modernisoinnin. Päiväkodin lämmitysmuoto vaihtuu ympäristöystävällisempään maalämpöön, mikä mahdollistaa myös viilennyksen kesähelteillä. Uudistustyö ei aiheuta käyttöhaittaa, ja päiväkoti toimii remontin ajan normaalisti. Hanke on osa Espoon kaupungin tavoitetta korvata kiinteistöjensä hiilipohjaisia lämmitysmuotoja maalämmöllä.