Energiansäästö on jo pidemmän aikaa ollut kiinteistöalla kärkiaiheita sekä ilmastollisista että kustannussyistä. Eikä mikään ihme: Lämmityksen osuus kiinteistön kokonaiskustannuksista oli keskimäärin 60 % luokkaa jo ennen energiakriisiä, ja siitä jopa 40 % hukataan vääränlaisen tai vanhentuneen ilmanvaihdon takia!
Tasapainottamalla ilmanvaihto suunnitelmien mukaiseksi voidaan säästää kiinteistön lämmitystarpeessa ja käyttää kertyvää säästöä johonkin muuhun.
Jukka Järvinen, projektipäällikkö
IV-mittaus/säätö, Uusimaa
Kiinteistöjen ilmanvaihdon energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa eniten puhaltimien ajanmukaisuudella ja että ilmanvaihto on säädetty suunnitelmien mukaisiksi. Uusien puhaltimien energiatehokkuuden ja ominaisuuksista koostuvan hyödyn huomaa varsin nopeasti ja useimmiten ne ovatkin maksaneet itsensä takaisin jopa parissa vuodessa.
Jos puhaltimien uusimiselle ei ole mahdollisuutta tai tarvetta, pelkästään ilmanvaihdon säätämiselläkin voidaan saada selkeitä säästöjä energiakustannuksissa.
– Esimerkiksi jos kiinteistö on alipaineessa, niin puhaltimet suoltavat ilmaa ulos turhan tehokkaasti, jolloin patterit puolestaan yrittävät lämmittää tulevaa ilmaa minkä ehtivät. Mikäli ilmanvaihto on epätasapainossa, yrittää kiinteistön lämmitysverkosto automaattisesti lämmittää liian suurta ilmamäärää asetettuun lämpötilaan ja siihen käytetään turhaan energiaa. Kun ilmamäärät on säädetty kohdilleen, alkaa turha lämmityskin rauhoittua, kertoo Jukka Järvinen Cervin IV-mittaus- ja säätöosaston vetäjä.
Ilmanvaihdon epätasapainon voi helposti huomata itsekin
Jukalla on yli 20 vuoden kokemus ilmanvaihtoalasta. Hän vetää tiukkaa ammattilaistiimiä, joka työskentelee pääkaupunkiseudulla varmistaen kiinteistöjen ilmanvaihdon tasapainon ja samalla energiatehokkuuden.
– Jokainen voi aistinvaraisesti tuntea, kun jostakin vetää tai ovea tai ikkunoita avatessa kuuluu vihellystä tai niitä on ilmavirran takia vaikea sulkea tai avata. Toimistorakennuksissa alipaineen voi huomata etenkin, kun pääovista kulkee paljon väkeä – tuulikaapissa puhaltaa ja talvella voi jopa lunta virrata sisään ovien avautuessa. Ravintolat ovat myös yleinen esimerkki alipaineisista tiloista – ravintolan ovea ei meinaa saada auki, kun keittiön huuvat imevät täysillä käryjä ulos.
Jo näiden perusteella kiinteistön omistajat voivat helposti päätellä, ettei kaikki ole kunnossa ja ottaa yhteyttä meihin. Ravintoloissa tuloilman kapasiteetti ei mahdollisesti ole riittävässä suhteessa isoihin huuviin ja asunnoissa ei mahdollisesti ole tarpeeksi korvausilmaventtiileitä. Tilannetta voidaan parantaa ilmanvaihtoa tasapainottamalla ja varmistamalla, että kiinteistössä on tehty ilmanvaihdon huoltotyöt säännöllisesti.
– Cervillä on laaja kokemus eri tyyppisitä kiinteistöistä. Tiimini työskentelee niin uudispuolella, saneerauskohteissa kuin käytössä olevissa kiinteistöissäkin, esimerkiksi juuri toimistoissa ja ravintoloissa. Teemme säätötyötä usein myös virastotaloissa ja jopa kulttuurihistoriallisissa kohteissa kuten Ateneumissa. Yksityisten tilojen lisäksi olemme päässeet toteuttamaan esimerkiksi Myllypuron ison kampuksen rengaskanavajärjestelmän suunnitelmaa ja tänä syksynä työskentelemme Espoon Opinmäen kampuksella, joka on laaja urbaani kokonaisuus. Uudiskohteista mielenkiintoinen kohde oli Kalasataman Lumo 1 tornin säätö, jonka teimme valmiiksi kesäkuussa.
Jokainen kiinteistö on oma projektinsa. Tasapainottamalla ilmanvaihto suunnitelmien mukaiseksi voidaan säästää kiinteistön lämmitystarpeessa ja käyttää kertyvää säästöä johonkin muuhun. Säästöt näkyvät kaikissa kohteissa etenkin pitkässä juoksussa. Tämän lisäksi sisäilmaolosuhteet ovat heti miellyttävämmät ja esimerkiksi vedon tunne vähenee.
Lue miten ilmanvaihdon puhdistus, mittaus ja säätö vaikuttavat sisäilmaolosuhteisiin
