Sisäilmalle ei ole asetettu valtakunnallisia raja-arvoja eikä hyvän ilmanlaadun kriteereitä. Siksi lopulta asukkaat joutuvat miettimään, millaisen sisäilman he hyväksyvät.
Onko kellarinhaju luonnollista vai ei? Tottuuko porraskäytävän hajuun vai ei? Jollekin vastaleivotun korvapuustin tai kahvin tuoksukin on epämiellyttävä.
Mikään järjestelmä ei pysty asutussa kiinteistössä varmistamaan täysin hajutonta sisäilmaa, ja siksi hetkelliset hajumuutokset ovat hyväksyttäviä. Ehdottomuuteen ei ole syytäkään. Mutta jos hajumuutokset ovat pitkäaikaisia, ne saattavat ylittää ärsytyskynnyksen. Tupakansavusta valitetaan eniten.
Entä jos sisäilman laadusta ei päästä taloyhtiössä yhteisymmärrykseen?
Joskus taloyhtiöissä on eriäviä näkemyksiä siitä, onko kiinteistön sisäilma hyvää ja laadukasta vai ei. Eri ihmisillä on eriasteinen ”sisäilman kipukynnys”. Tällöin sisäilman laadun mittaamiseen kannattaa ottaa asiantuntija avuksi.
Asiantuntijan kanssa on hyvä keskustella siitäkin, jos osa asukkaista tuulettaa jatkuvasti, lämpöä menee tällöin hukkaan. Hetkellinen läpituuletus on hyväksyttävää.
