Digitaalisuus on muuttanut voimakkaasti ilmanvaihdon mahdollisuuksia, kun älyteknologian avulla sitä on voitu ohjata tehostetusti sinne, missä ilmanvaihtoa kulloinkin tarvitaan. Perinteisesti Suomessa ilmanvaihtoa on säädelty tiettyihin kellonaikoihin sidottujen oletusten mukaisesti, mutta nykyään katseet ovat tarpeenmukaisessa ilmanvaihdossa. Puhtaan sisäilman asiantuntijayritys Cervi on modernisoinut ilmanvaihdon Asuntosäätiön kymmeniin kohteisiin, mikä on mahdollistanut Asuntosäätiölle merkittäviä säästöjä lämmitysenergian kulutuksessa ja parantanut sisäilman laatua sen kiinteistöissä. Hyvien kokemusten myötä Asuntosäätiö aikoo tarpeenmukaistaa kaikkien kiinteistöjensä ilmanvaihdon peruskorjausten yhteydessä.
Ihmisten erilaiset elämänrytmit sekä koronan myötä lisääntynyt etätyö ovat entisestään lisänneet tarvetta päivittää ilmanvaihtojärjestelmiä muuttuneisiin tarpeisiin. Tarpeenmukainen ilmanvaihtojärjestelmä vastaa reaaliaikaisesti ilmanvaihdon todelliseen tarpeeseen.
– Ilmanvaihto on ennen elänyt kello kaulassa. Aamulla ja iltapäivällä tehostetaan, mutta siinä välissä on menty perusilmanvaihdolla. Eiväthän kaikki ihmiset enää tänä päivänä noudata tuota kaavaa, Cervin toimitusjohtaja Petri Valve huomauttaa.
Perusnyrkkisääntönä on, että tehostettua ilmanvaihtoa tarvitaan silloin, kun kiinteistössä on ihmisiä ja perusilmanvaihto puolestaan riittää silloin, kun kiinteistö on tyhjillään.
– Kiinteistöihin asennetaan ilmanvaihtojärjestelmä, jonka anturit havainnoivat muun muassa lämpöä, kosteutta, hiilidioksidin määrää sekä ilmanpainetta. Näiden avulla älykäs ilmanvaihtojärjestelmä voi reaaliaikaisesti tehostaa tai vähentää ilmanvaihtoa. Tämän avulla myös järjestelmän etäseuranta ja -huolto onnistuvat Cervissä. Puhumme olosuhdetekniikasta, sillä siitähän tässä on nimenomaan kyse, Valve kertoo.
– Ilmanvaihto kuluttaa luonnollisesti energiaa, jolloin myös sen turha tehostaminen on paitsi rahanhukkaa tänä päivänä myös melko vastuutonta, Valve muistuttaa.
Tarpeenmukaiseen ilmanvaihtoon siirtyminen ei investointina ole suuri, jos ilmanvaihtojärjestelmä on muuten nykyaikainen. Investointi maksaa itsensä takaisin jo korkeintaan kahdessa vuodessa.
Ennen parannuksia asukkaat valittivat usein vedontunteesta ja siitä, ettei lämpötila pysy tasaisena. Myös ilmastoinnin äänet ja humina häiritsivät, kun ilmanvaihto meni kerralla täydellä teholla päälle. Remontin jälkeen asukastyytyväisyys parani ja ilmanvaihtoon liittyvistä haitoista päästiin eroon.
Asuntosäätiö paransi satojen asukkaiden sisäilmaa ja säästi merkittävästi
Suomen suurimpiin asuinkiinteistöjen omistajiin kuuluvalla Asuntosäätiöllä tarpeenmukaisen ilmanvaihdon kehittäminen aloitettiin jo muutama vuosi sitten. Tämän jälkeen ilmanvaihtojärjestelmien modernisointia on tehty Cervin kanssa jo kymmenissä Asuntosäätiön kohteissa ja noin 100 huippuimuria sisältävää keskitettyä poistoilmanvaihtojärjestelmää on asennettu.
– Halusimme taata asukkaillemme hyvän sisäilman ja pohdimme ratkaisua, miten saisimme ilmanvaihdon vastaamaan todellisia tarpeita. Löysimme ratkaisun, joka paransi paitsi sisäilman laatua, säästi myös merkittävästi energiakustannuksissa, Asuntosäätiön kiinteistöpäällikkö Teemu Jalomäki kertoo.
Modernisoinnin vaikutukset energiankulutukseen ovat jo nyt olleet merkittäviä ja todelliset säästöt nähdään vasta sitten, kun pandemia-aika on ohi ja ihmiset palaavat ainakin osittain normaalimpaan arkeen kodin ja työpaikan välillä.
Asuntosäätiön kerryttämät säästöt ovat muodostuneet datan tehokkaalla hyödyntämisellä. Käytännössä anturit keräävät sisäilmaolosuhteista tietoa järjestelmään, joka optimoi energiatehokkuutta.
– Parhaimmillaan olemme saavuttaneet esimerkkikohteessamme, Aallonmerkissä, jopa 30 % säästöt lämmityskustannuksissa yhdistämällä tarpeenmukainen ilmanvaihto älykkääseen lämmitykseen. Tähän kun liittää investoinnin nopean takaisinmaksuajan, voi kyllä sanoa, että olemme todella tyytyväisiä, Jalomäki summaa.
Älyteknologiaan perustuva ilmanvaihto kerryttää valtavan määrän dataa, minkä avulla myös mahdollisten vikojen havaitseminen ennakkoon on mahdollista.
Positiivisten kokemusten myötä Asuntosäätiö aikoo jatkossa tuoda tarpeenmukaisen ilmanvaihdon kohteisiinsa peruskorjausten yhteydessä. Asukkaiden kannalta ilmanvaihdon modernisointi on näkynyt paitsi laadukkaampana sisäilmana myös hiljaisuutena.
– Asuinviihtyvyys on parantunut, kun ilmanvaihdon äänistä sekä toisaalta vedon ja kylmyyden tunteista on päästy eroon, Jalomäki päättää.
Lisätietoja:
Karl Jensen, kehitysjohtaja, Cervi Talotekniikka Oy, karl.jensen@cervi.fi, p. 040 087 8666
Teemu Jalomäki, kiinteistöpäällikkö, Asuntosäätiö, teemu.jalomaki@asuntosaatio.fi, p. 020 161 2237