Vuoden alusta alkaen myönnetyt avustukset asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamiseen ovat saaneet monet pohtimaan taloyhtiöiden ja omakotitalojen korjaustarpeita. Puhtaan sisäilman asiantuntija Petri Valve Cerviltä muistuttaa, että rakennusten ilmatiiviyttä parantaessa on ensiarvoisen tärkeää tarkastaa myös ilmanvaihdon toimivuus. Sisätiloissa vietetyn ajan määrä kasvaa talvea kohden, jolloin jopa 90 % ajasta vietetään sisällä. Tällöin hyvän sisäilman merkitys korostuu entisestään.
Vanhenevaa rakennuskantaa remontoidaan energiatehokkaammaksi niin julkisissa kuin asuinkiinteistöissäkin. Usein rakennuksen energiatehokkuutta lähdetään parantamaan esimerkiksi ikkunoita ja ovia uusimalla, talon seinien sekä ylä- ja alapohjan eristystä parantamalla, jäähdytysjärjestelmiä uusimalla tai ilmalämpöpumppua asentamalla.
Moni energiatehokkuuden parannus liittyy suoraan ilmanvaihtoon, mutta remontoidessa liian usein unohtuu, että ilmanvaihto tulee tarkastaa myös esimerkiksi ikkunoita tai seinien eristyksiä uusiessa.
– On erittäin hyvä asia, että turhat reiät ja raot rakennuksista tiivistetään. Energiatehokkuuden parantamisen lisäksi se on myös teko hyvän sisäilman puolesta, kun ilma ohjataan rakennukseen suunniteltujen kanavien ja suodattimien läpi. Vanhojen ilmarakojen tiivistyksen yhteydessä onkin ensiarvoisen tärkeä varmistaa, että ilmanvaihto saadaan vastaamaan muuttunutta tilannetta ja tilalle saadaan toimiva ilmanvaihto takaamaan puhdas ja terve sisäilma, Cervin toimitusjohtaja Petri Valve muistuttaa.
Riittävän ilmanvaihdon puuttuessa rakennusta saattaa kohdata monet epätoivotut ongelmat
– Talokin voi sairastua. Pahimmillaan riittämätön ilmanvaihto aiheuttaa jopa homeongelmia, mutta jo lievimmilläänkin sisäilmaongelmat vaikuttavat tutkitusti hyvinvointiin ja jaksamiseen. Huono sisäilma ja liian suuri hiilidioksidimäärä ovat huono yhdistelmä niin työpaikalla kuin kotona, Valve jatkaa.
Suomessa kotien sisäilmassa eniten terveyshaittoja ja -vaaroja aiheuttavat ulkoa sisään kulkeutuvat pienhiukkaset, sisäilman radon sekä kosteus- ja homevauriot.*
Esimerkiksi ikkunaremontin yhteydessä tai eristyksiä parantaessa ilmanvaihtoa tulee usein lisätä, jotta sekä tulo- että poistoilman määrä saadaan tasapainoon. Toisaalta tiiviimmät rakenteet pitävät ulkoilman epäpuhtaudet paremmin rakennuksen ulkopuolella, mutta toisaalta sisältä peräisin olevilla epäpuhtauksilla on päinvastainen tilanne, jos ilmanvaihto ei toimi hallitusti.
– Mikäli rakenteita tiivistetään eikä korvausilmalle avata samalla uusia terveitä reittejä, etsii ilma tiensä asuntoon epäpuhtaiden reittien, esimerkiksi viemärin, lattiakaivon tai postiluukun kautta. Jokainen voi kuvitella, mikä vaikutus tällaisella on sisäilman laatuun. Ilmiö näkyy meillä valitettavasti yhä enenevissä määrin. Jokaisen korjaustoimenpiteen yhteydessä tulisi lvi-alan asiantuntijan arvioida tehtyjen muutosten vaikutukset ilmanvaihtoon, Valve toteaa.
Valtion myöntämät energia-avustukset vauhdittavat tiivistysremontteja: “Luomme uutta normaalia”
Valtio on myöntänyt tämän vuoden alusta asti Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran kautta energia-avustuksia asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin. Avustusta myönnetään aina vuoden 2022 loppuun asti, ja sitä voivat tällä hetkellä hakea kaikki taloyhtiöt ja yksityiset henkilöt omiin asuinkiinteistöihinsä.
– Asuinrakennusten energiatehokkuuden parantaminen on ilmastotoimenpide. Ajatus on se, että teemme toteutuneista remonteista seurantaa ja etsimme parhaimpia tapoja toteuttaa energiaremontti. Näiden pohjalta luomme uutta normaalia, Ympäristöministeriön rakennusneuvos Jyrki Kauppinen sanoo.
Mahdollisuus avustuksiin onkin saanut monet taloyhtiöt ja yksityishenkilöt pohtimaan vanhojen asuinkiinteistöjen energiatehokkuutta parantavia remontteja.
– Energiatehokkuuden parantaminen on tärkeää kaikkien rakennusten kannalta, korjausvajetta on joka puolella valtavasti. Erityisesti huomioitavaa on olemassa olevan rakennuskannan asianmukainen huolto ja uusiminen sekä esimerkiksi lämmön talteenoton lisääminen erillistoimenpiteenä, mikäli korjattavaa ei ole, Kauppinen listaa.
*Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
