Taloyhtiöiden investoinnit energiatehokkuuden parantamiseen maksavat itsensä takaisin 2–3 vuodessa ja alkavat sen jälkeen tuottaa puhdasta tuloa. Cervi vinkkaa viisi näkökulmaa, jotka taloyhtiöiden kannattaa energiakeskustelussa nyt lämmityskauden käynnistyttyä huomioida.
Vaikka energian hinta on tasaantunut edellisvuosien huippulukemista, on se edelleen taloyhtiöille merkittävä kuluerä. Energiahankkeet kannattaakin taloyhtiöissä ajatella tuottoa tuovina sijoituksina.
1. Ilmanvaihdon modernisoinnilla lämmityskulut kuriin
Kiinteistöt kuluttavat EU-tasolla keskimäärin 40 % kaikesta energiasta*. Lämmitykseen kuluu esimerkiksi asuinkiinteistöjen energiankulutuksesta 66 % **, ja valtaosa vanhentuneista ilmanvaihtojärjestelmistä etenkin 60–80-luvuilla rakennetuissa kerrostaloissa päästää jopa 40 % lämmitetystä ilmasta hukkaan taivaan tuuliin.***
Suomessa yli 70 prosentissa kiinteistöistä on käytössään vanhentunut ilmanvaihtojärjestelmä, jonka laitekanta kuluttaa energiaa huomattavan määrän yli nykystandardien. Nykyaikaista tekniikkaa hyödyntäen energiankulutusta voidaan kuitenkin tehostaa ja saada aikaan merkittäviä kustannussäästöjä.
2. Energiahankkeet ovat ainoita investointeja, jotka luovat säästöä heti
Ilmanvaihdon modernisointi alkaa kerryttää säästöjä saman tien. Energiatehokkuutta parantava ilmanvaihdon kevyt modernisointi on usein investointina melko pieni, ja nykyisilläkin sähkön hinnoilla se voi maksaa esimerkiksi taloyhtiölle itsensä takaisin alle kahdessa vuodessa. Uudet laitteet kuluttavat sähköä jopa 30 % vähemmän vanhoihin verrattuna. Toimenpiteet on myös kevyitä toteuttaa nopeallakin aikataululla, eikä tarvike- ja komponenttipula ole ainakaan vielä iskenyt pahasti ilmanvaihtoalaan.
Ilmanvaihdon modernisoinnissa kysymys on ilmanvaihdon tarpeenmukaisuudesta, eli yksinkertaistaen siitä, että tehostettua ilmanvaihtoa ohjataan vain sinne, missä sitä aidosti sillä hetkellä tarvitaan. Lämmitetty hukkailma taas hyödynnetään edelleen. Tämä on keskeinen asia vaikuttamaan myös sisäilmaolosuhteisiin ja sitä kautta asumisviihtyvyyteen.
3. Digitaalisoimalla järjestelmät huomattavaa säästöä energiankulutukseen
Digitaalisuus on muuttanut voimakkaasti ilmanvaihdon mahdollisuuksia. Nykypäivän ilmanvaihdon ratkaisuissa kiinteistöön asennettavat anturit havainnoivat älyteknologian avulla esimerkiksi ilman hiilidioksidipitoisuutta, kosteutta ja lämpöä, ja älykäs ilmanvaihtojärjestelmä tehostaa tai vähentää ilmanvaihtoa reaaliaikaisesti. Järjestelmää seurataan ja voidaan myös huoltaa etäohjauksella.
Vanhatkin ilmanvaihtojärjestelmät voidaan päivittää vastaamaan nykypäivän tarpeita.
Jo vaihtamalla puhaltimet uusiin, saadaan huomattavaa säästöä energiankulutuksessa. Asentamalla ilmanvaihtoon myös lämmöntalteenoton, jolla lämmitetään sisäilmaa, kohoavat säästöt jo merkittäviksi.
4. Ilmanvaihdon energiakuluissa ei kannata yrittää säästää kotikonstein
Kiinteistöjen energiankulutuksesta puhuttaessa katse kääntyy usein sisäilman lämpötilaan tai kotien lämpimän veden käyttöön. Ilmanvaihdon osuus lämmityskustannuksiin tuleekin monelle yllätyksenä.
Ilmanvaihdosta ei missään nimessä voi tinkiä. Monelle voi talvella tulla mieleen tukkia ilmanvaihdon kanavia energian säästämiseksi, mutta tällä on kiinteistölle vakavia ja kauaskantoisia seurannaisvaikutuksia. Sen sijaan ilmanvaihdon tarpeenmukaistamisella on kiinteistön lämmitysenergian kulutukseen suuri vaikutus.
5. Rakennuksen viilennys on osa terveellistä sisäilmaa
Tarpeenmukaisuuteen eli olosuhteisiin perustuva ilmanvaihto on paitsi kustannusasia, myös terveys- ja hyvinvointikysymys. Riittävä ilmanvaihto, raikas sisäilma sekä miellyttävä sisälämpötila vaikuttavat valtavasti jaksamiseen ja vireyteen.
Liiallinen kuumuus sisätiloissa on myös vaaraksi rakennuskannalle. Kuumat ja kuivat hellekesät yleistyvät, mutta vielä harvassa suomalaisista rakennuksista on viilennys. Yhä yleisemmät pitkittyneet hellejaksot voivat päästä lämmittämään kiinteistön rakenteita, jolloin lämpötila ei laske yölläkään. Teknillisen korkeakoulun laatiman tutkimuksen**** mukaan sisäilmaan liittyvät oireet lähtevät kasvamaan, kun lämpötila nousee yli 22 asteen.
Nykyaikainen viilennys toimii optimaalisesti sekä energiankulutuksen että tarpeen osalta. Cervillä viilennys nähdään osana olosuhdetekniikkaa, eli sitä, että ilmanvaihdon teho ja määrä vaihtelevat sen hetkisen tarpeen ja olosuhteiden mukaan. Tällöin viilennys saadaan toimimaan siten, että se huomioi paitsi vallitsevan sisälämpötilan myös muun muassa sen, onko kiinteistössä ihmisiä, eli kuinka suuri tarve viilennykselle kullakin hetkellä on.
**https://stat.fi/julkaisu/cln07373zly020cuty3taabma
***Virta & Pylsy (2011, s. 19). Taloyhtiön energiakirja. Kiinteistöalan Kustannus Oy ja Sitra 2011
****https://www.sisailmayhdistys.fi/Perustietoa-sisailmasta/Terveysvaikutukset
