Koska taloyhtiön ilmanvaihtokanavat tulee tarkistaa ja puhdistaa?

Ilmanvaihdon puhdistuksesta, -säädöstä, -mittauksesta ja hormikartoituksista vastaava Cervin Markus Salmela on huolissaan: ”Kaupunkien keskustoissa ja paljon liikennöidyillä alueilla 10 vuotta on ehdottomasti jo liian pitkä väli ilmanvaihtokanavien puhdistukselle.”

Säädökset hämmentää

Aikaisempien määräysten mukaan ilmanvaihtokanavat tuli puhdistaa asuinkiinteistöissä 10 vuoden välein ja julkisissa rakennuksissa 5 vuoden välein. Tänä päivänä vuosiin perustunut puhdistusvelvoite on poistunut mutta sen sijaan velvoitetaan, että ilmanvaihtokanavat tulee tarkistaa säännöllisesti ja puhdistaa aina tarvittaessa.

Puhdistusväliin vaikuttavat muun muassa asuinympäristö, liikenne ja alueen muut päästöt. Näin ollen puhdistus tulee tehdä joissain paikoissa tiheämmin, 5-7 vuoden välein, kun taas joissain puhdistusvälin voi antaa hieman venyä, jos alue muutenkin puhdasta ja kaikki kunnossa. Tällöinkin tarkastusvelvoitteen tulee täyttyä ja se pitää pystyä todentamaan.

”Ilmanvaihtokanaviin kertyvä pöly ja rasva lisäävät kiinteistön palokuormaa. Pöly palaa herkästi ja levittää tulipaloa massiivisesti. Kun pölykuormaa kertyy, niin viimeistään palotarkastaja reagoi siihen. Ilmanvaihtojärjestelmät pitäisi olla suunniteltu niin, että niissä on palopellit ja venttiilit, jotka myös toimivat palon rajoittimina. Oikein toimiessaan tulipalon sattuessa palopeltien sulakkeet laukeavat ja pellit osastoivat iv-hormit rajoittaen tulen ja savun leviämistä”, kertoo Salmela.

Riskinä kaikenlaiset omat virittelyt

Jos asukkaat koskevat ilmanvaihdon säätöihin, esimerkiksi pyöräyttävät venttiilit kiinni, tekevät omatoimisia remontteja tai vaikkapa liesituulettimien asennuksia, niin ilma ei enää virtaa oikein.  Kun järjestelmä ei toimi suunnitelmien mukaisesti ilma vaihtuu liian vähän tai liikaa, mikä vaikuttaa asuinviihtyvyyteen, rakenteisiin ja pahimmillaan jopa terveyteen ja turvallisuuteen. 

Salmela kertoo vuosien varrella nähneensä kaikenlaisia virityksiä. On esimerkiksi kiinnitetty hormiston palopellit rautalangalla väkisin auki, kun kytkimen sulake on syystä tai toisesta lauennut eikä uutta ole löytynyt tilalle.  Tai pellit on jätetty sulakkeiden lauetessa kiinni, eikä silloin tietyssä osassa kiinteistöä ilma vaihdu juuri ollenkaan. Tämä vaikuttaa kiinteistön ilmanvaihtoon ja vaarantaa myös paloturvallisuutta tulipalotilanteessa.

”Kaikki nämä asiat tulee tarkistettua Cervin tekemän puhdistuksen ja säätötyön aikana, mikä myös raportoidaan työn tilaajalle ja tilaajan halutessa korjataan”, lupaa Salmela.

Lue myös artikkeli: Näin ilmanvaihtokanavat nuohotaan

 

Ota yhteyttä

Mikäli vastuullinen, energiatehokas ja käyttäjäystävällinen ilmanvaihto kiinnostaa, autamme mielellämme!

Ota yhteyttä

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Puhdas sisäilma

Uutisvirta

8.9.2020

Lymyileekö talosi hormeissa merkittävä energiahukka?

Erityisesti 60-, 70- ja vielä 80-luvun taloissa on yleistä, että ilmanvaihtohormit vuotavat ja koko ilmanvaihto on epätasapainossa. Asukas huomaa ilmanvaihdon epätasapainon siitä, kun ilma tuntuu seisovalta ja tunkkaiselta tai kodissa on vetoisaa ja viileää.

7.9.2020

Rakennusten energiankulutus on merkittävä ilmastonmuutoksen aiheuttaja – Cervi tarjoaa ratkaisuksi tarpeenmukaisen ilmanvaihdon

Jokainen kiinteistö on oma yksilönsä ja tarvitsee myös yksilöllisen ilmanvaihdon ratkaisun. Oikealla ilmanvaihdon käytöllä ja kunnossapidolla on mahdollista säästää 5–15 % taloyhtiön lämmönkulutuksessa sekä 2,5 % kiinteistösähkön kulutuksessa. Euroissa tämä tarkoittaa tuhansien säästöjä, Cervin toimitusjohtaja Petri Valve kertoo.

11.5.2020

Cervin pyrkimyksenä on aina tuottaa parempaa sisäilmanlaatua sekä asumisviihtyisyyttä.

Ilmanvaihdon modernisointi on ajankohtaista. Tarpeenmukainen ilmanvaihto tuo käyttäjille viihtyvyyttä ja parantaa kiinteistön energiatehokkuutta.

Bureau veritas

bureau veritas