Digitalisaatio ei ole pelkkää puhetta kiinteistöjen ilmanvaihdossa. Teknologian nopea kehitys ja anturitekniikan halpeneminen mahdollistavat sekä energiasäästöjä että parempaa sisäilmaa.
Älykkäät kiinteistöt yhdistetään usein uusiin rakennuksiin ja rakennuskantaan. Tämä ei pidä paikkaansa. Digitalisaation myötä myös vanhoihin rakennuksiin voidaan tuoda enenevässä määrin älykkäitä ratkaisuja, sanoo Cervi Talotekniikka Oy:n toimitusjohtaja Petri Valve.
Vietämme yhdeksänkymmentä prosenttia ajasta sisätiloissa: kotona, työpaikalla ja kauppakeskuksissa, eli olemme aina jonkin ilmanvaihtojärjestelmän toimivuuden tai toimimattomuuden varassa. Ilman laadulla on suora vaikutus vireystilaan, terveyteen ja tuottavuuteen. Huono sisäilma altistaa astmalle ja se voi sisältää homeitiöitä. Mutta huonoon ilmanlaatuun tottuu, eikä nenä ole luotettava ilmanlaadun mittari.
Ei keskiarvoja vaan mittaustuloksia
Koti ja työpaikka suojataan erilaisilla hälytysjärjestelmillä äkillisiä ulkoisia uhkia vastaan. Lisäksi otetaan vakuutuksia siltä varalta, että jotain tapahtuu. Kuitenkin hengitämme jatkuvasti ja sisätiloissa pahimmillaan jopa kelvotonta ilmaa. Siksi haluamme tuoda laajemmin tietoisuuteen, miten digitalisaatiota ja tekniikkaa voidaan hyödyntää parantamaan sisäilman laatua.
Ilmanlaatua seuraavat anturit suojaavat kotia ja ihmisiä siinä missä varashälytin, palovaroitin tai vuotovahtikin, Petri Valve muistuttaa.
Perinteisesti ilmanvaihto on perustunut oletuksiin, kellonaikoihin ja keskiarvoihin. Puhaltimet on ohjattu vaihtamaan ilmaa esimerkiksi kello viidentoista ja seitsemäntoista välillä, vaikka ihmiset eivät olisikaan kotona juuri silloin. Olemattomat ruuankäryt ja hiilidioksidit huuhdellaan pois ja tilalle tuodaan korvausilmaa.
– Jos ulkona on esimerkiksi kaksikymmentä astetta pakkasta, sen lämmittäminen vie turhaan energiaa. Usein 60-, 70-, 80- ja 90-luvuilla rakennetuissa kiinteistöissä ei myöskään ole huomioitu sitä, että kun ilmaa poistetaan tehostetusti, niin myös korvausilman pitäisi vastata muuttunutta tarvetta. On iso turvallisuus- ja terveyskysymys, jos puhdasta ilmaa huuhdotaan tarpeettomasti pois ja alipaine imee korvausilmaa viemäreistä ja seinänrakojen kautta rakenteista. Näin tuodaan tilalle huonompaa ilmaa kuin mitä poistetaan, Petri Valve kertoo.
Tehokas ilmanvaihto älykkäästi ja huolto pelaa
Anturointiin ja digitalisoimiseen perustuva langaton teknologia auttaa parantamaan ilmanvaihtoa. Cervi on ollut mukana tuomassa uutta teknologiaa markkinoille ja edesauttanut ymmärtämään älypuhaltimien merkityksen.
Älypuhallintekniikan avulla korvaava ilma saadaan tuotua kiinteistöihin hallitusti. Puhallin on koko ajan perusteholla ja valvoo sisäilman laatua jatkuvasti. Kun se aistii, että hiilidioksidipitoisuus nousee, se tehostaa itse itseään ja vaihtaa ilmaa aidon tarpeen mukaan. Kun lämpö- tai kosteuskuorma pienenee, puhaltimen teho laskee automaattisesti. Näin vedon tunne asunnoissa vähenee, ilmanvaihdosta johtuva melu vaimenee ja lisäksi saavutetaan huomattava energian säästö.
Ilmanlaatua mittaavat anturit ovat suoraan yhteydessä Cervin työnohjausjärjestelmään. Jos ilmanvaihto ei toimi niin kuin sen pitäisi, järjestelmä muistuttaa huoltotarpeesta. Näin varmistetaan, että ilmanvaihto toimii kuten on suunniteltu ja huoltoväli on oikea.
Parantamalla ilmanlaatua, parannamme elämänlaatua.
Mikäli vastuullinen, energiatehokas ja käyttäjäystävällinen ilmanvaihto kiinnostaa, lue lisää täältä.