Kantakaupunkien kalleimmissa neliöissä asuvien sisäilma on yleisesti maan huonointa – määräysten puolesta painovoimaista ilmanvaihtoa ei säädellä tai valvota
Etenkin kantakaupungissa valtaosa kiinteistöistä on rakennettu 1900-luvun alkupuolella tai ennen sitä. Pääsääntöisesti niissä on edelleen sen aikainen, eli painovoimainen ilmanvaihto. Nykykäsitysten mukaan painovoimaista ilmanvaihtoa ei oikeastaan edes pidetä ilmanvaihtona, sillä sen toimivuus vaihtelee huomattavasti esimerkiksi kiinteistön kunnon, varustelun ja säätilojen mukaan. Tämän vuoksi sitä ei myöskään koske mitkään säännökset tai määräykset. Painovoimainen ilmanvaihto on myös energiasyöppö, joka haaskaa kertaalleen lämmitetyn sisäilman taivaan tuuliin.
Ennen modernin, koneellisen ilmanvaihdon keksimistä painovoimainen ilmanvaihto on vastannut rakennuskantamme ilmanvaihdosta useamman vuosisadan ajan. Sen toiminta on täysin luonnonvoimainen perustuen siihen, että lämmin ilma nousee aina ylöspäin ja muodostaa siten toimiessaan rakennuksen hormistoon riittävän imun. Painovoimainen ilmanvaihto on luonnollisuudessaan kuitenkin hyvin oikukas. Sen toimivuuteen vaikuttaa voimakkaasti muun muassa vallalla oleva säätila, hormiston kunto ja ominaisuudet sekä toisaalta ihmisten toiminta rakennuksen sisällä.
Painovoimainen ilmanvaihto onkin aiheuttanut myös monia ongelmia, osin muuttuvien sääolosuhteiden vuoksi osin sen vuoksi, etteivät ihmiset elä ja toimi enää entisaikojen malliin. Lisäksi nykyaikaiset rakennusmateriaalit ovat täysin erilaisia kuin aiemmin, tämä näkyy etenkin erona vanhojen ja uusien ikkunoiden välillä.
– Painovoimaisen ilmanvaihdon toimivuus on nojannut aikoinaan paljon tulisijoihin, jotka tarvitsevat paljon ilmaa palamiseen ja ovat siten vaihtaneet ilmaa huoneistoissa. Tänä päivänä takkoja ei kerrostalokiinteistöissä enää juurikaan ole tai ne toimittavat enemmänkin sisustuksen virkaa, Cervin toimitusjohtaja Petri Valve muistuttaa.
– Toinen ilman vaihtuvuuteen ja siten sisäilman laatuun vaikuttava tekijä on se, etteivät kaikki ymmärrä ilmanvaihtoa kokonaisuutena. Eli sitä, että puolet ilmanvaihdosta on raikasta tuloilmaa ja puolet poistoilmaa. Jos toinen osa tästä kokonaisuudesta ei toimi, ei toinenkaan voi toimia, Valve painottaa.
Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos viileiden ilmojen myötä asukkaat innostuvat sulkemaan tai tukkimaan tuloilmaventtiileitä, ei rakennukseen virtaa enää puhdasta ilmaa. Tämä taas aiheuttaa sen, ettei imua pääse syntymään ja siten myös ilma, jonka pitäisi poistua, jää sisälle seisomaan. Lisäksi ilma lähtee väkisin kulkemaan vääristä paikoista, kuten rakenteista, viemäreistä ja postiluukuista.
Painovoimainen ilmanvaihto on villi länsi, jota ei valvo kukaan
Ilmanvaihtojärjestelmien modernisointi olisi tarpeen valtaosassa ennen 2010 rakennettuja kiinteistöjä niin ilman laadun kuin energian kulutuksen näkökulmasta.
– Painovoimainen ilmanvaihto on hyvin herkkä ja siksi todella altis sille, ettei se syystä tai toisesta toimi. Tämä aiheuttaa erilaisia ongelmia niin sisäilman laadulle kuin pahimmillaan rakennuksen terveydelle, Valve muistuttaa.
Yllä mainituista syistä johtuen painovoimaista ilmanvaihtoa ei ole voitu saattaa minkään säännösten tai määräysten piiriin, sillä sen toiminnalle ei voida asettaa numeerisia määreitä.
Kantakaupungissa valtaosa rakennuksista nojaa painovoimaiseen ilmanvaihtoon ja näillä alueilla on usein myös maan korkeimmat neliöhinnat. Olen aidosti pahoillani siitä, ettei täällä asuvista ihmisistä välitetä ilmanvaihdon osalta.
Petri Valve
– Nyt tilanne on se, ettei esim. rakennustarkastaja voi ottaa mitään kantaa kiinteistön ilmanvaihtoon, kun säädöksiä ei ole. Toivoisin, että laadittaisiin edes jonkinlaisia opastavia materiaaleja, jotta ihmiset ymmärtäisivät, mistä on kyse ja miten pitäisi toimia. Kyllä jokaisella on perusoikeus raittiiseen ja puhtaaseen sisäilmaan, Valve painottaa.
Vanhojen kiinteistöjen ilmanvaihto voidaan ja se myös kannattaa modernisoida. Moderni koneellinen ilmanvaihto takaa aina riittävän tuloilman sekä poiston. Sen toiminta perustuu yhä useammin tarkan tarpeen tunnistamiseen ja siihen vastaamiseen. Puhutaan olosuhdetekniikasta. Käytännössä tämä tarkoittaa huoneistokohtaista anturointia, joka mittaa mm. lämpötilan vaihtelua, hiilidioksidin määrää sekä kosteutta. Havaintojen perusteella järjestelmä kohdentaa automaattisesti juuri sopivan määrän ilmanvaihtoa ja siten optimoi sekä sisäilman laatua että energiankulutusta.
Lämmitetty ilma karkaa harakoille
Ilmanlaadun vaihtelevuuden lisäksi painovoimaisen ilmanvaihdon toinen merkittävä haaste on sen energiatehottomuus. Ilman lämmöntalteenottoa järjestelmä päästää kertaalleen lämmitetyn sisäilman taivaan tuuliin. Lämmöntalteenotolla päästääkin merkittäviin säästöihin sähkölaskuissa, kun poistoilman lämmöstä saadaan keskimäärin noin 80–90 % talteen. Ilmanvaihdon tehostuessa kokonaishyöty modernisoidussa ilmanvaihdossa on lopulta jopa 70 % painovoimaiseen ilmanvaihtoon verrattuna.
– Nykyisten sähkönhintojen ja toisaalta myös ympäristötavoitteiden valossa tuntuu vaikealta perustella sitä, miksei tähän asiaan taloyhtiöissä kiireesti tartuta. Kiinteistöt kuluttavat kaikesta Suomessa käytettävästä energiasta n. 40 %, ja siitä ilmanvaihtoon kuluu n. 40 %. Kyse onkin myös mittaluokaltaan todella merkittävästä asiasta, Valve muistuttaa.
– Ilmanvaihdon modernisointi on kertainvestointina toki suuri, mutta energiaremontit ovat ainoita remontteja, jotka paitsi maksavat itsensä takaisin, alkavat myös puhtaasti tuottaa. Nykyenergiahinnoilla investointi maksaa itsensä takaisin noin 3,5 vuodessa, minkä jälkeen nautitaan tuotoista, Valve jatkaa.
Moderni ja energiapihi ilmanvaihto näkyy myös kiinteistöjen arvossa ja neliöhinnoissa.
– Harva jättäisi esimerkiksi auton bensatankkiakaan korjaamatta, jos se sattuisi vuotamaan, ja ratkaisisi ongelmaa tankkaamalla aina vain lisää. Tätä samaa ajatusta olisi hyvä herätellä taloyhtiöissä myös ilmanvaihdon osalta, Valve huomauttaa.
Kuusi vinkkiä painovoimaisille kiinteistöille:
- Ilmanvaihdon modernisointia kannattaa aina ensisijaisesti harkita. Se on investointi, joka maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa ja alkaa tämän jälkeen jopa tuottaa.
- Ilmanvaihtoventtiileitä ei saa koskaan tukkia tai sulkea. Silloin ilmanvaihto häiriintyy, eikä kokonaisuus toimi.
- Huolehdi säännöllisistä, reippaista tuuletuksista. Tuuletuksessa ikkunat avataan kunnolla muutamaksi minuutiksi, jonka jälkeen ne suljetaan. Jos on mahdollista tehdä tuuletus ristivedolla, on se tehokkain tapa.
- Taloyhtiön kannattaa satsata laadukkaisiin suodattimiin, jotta epäpuhtauksia ja saasteita päätyy sisäilmaan mahdollisimman vähän.
- Taloyhtiön pitää huolehtia myös siitä, että hormit ovat ehjät, pysyvät puhtaina ja ilma pääsee niistä vapaasti virtaamaan.
- Mahdolliset tulisijat tulee nuohota vähintään kerran vuodessa.
Esimerkkejä painovoimaisten kiinteistöjen ilmanvaihdon parantamisesta
Klikkaa kuvaa ja tutustu miten Cervin on parantanut painovoimaisten kiinteistöjen ilmanvaihtoa.
