Koneellinen ilmanvaihto

Ilmastointi vai ilmanvaihto? Moni sekoittaa koneellisen ilmanvaihdon termit

Usein kuuluu puhuttavan ilmastoinnista, kun tosiasiassa tarkoitetaan koneellista ilmanvaihtoa. Koneellisessa ilmanvaihdossa rakennuksen ilmanvaihto hoidetaan kokonaan tai osittain koneellisesti. Ilmanvaihtojärjestelmiä on kahdenlaisia, tulo-poistoilmanvaihto ja poistoilmanvaihto. Näihin on mahdollista liittää ilmastointi, jolloin sisäilma saadaan myös jäähdytettyä.

Moderneimpien kiinteistöjen ilmanvaihtoon kuuluu automaattisesti jo jäähdytysmahdollisuus. Cervin palvelut kattavat esimerkiksi teollisuus- ja toimitilojen jäähdytyksen ja niiden ilmastointilaitteiden huollon. Ilmastointilaite voi olla täysin erillinenkin, ilmanvaihdosta riippumaton laite, esimerkiksi ilmalämpöpumppu.

Koneellinen poistoilmanvaihto

Koneellinen poistoilmanvaihto on käytössä useimmissa 70-, 80- ja vielä 90-luvulla rakennetuissa taloissakin. Rakennuksen katolla yksi tai useampi huippuimuri poistaa jäteilman huoneistosta kanavien kautta katolle ja iIhannetilanteessa korvausilma tulee huoneisiin seinissä tai ikkunoissa olevien raitisilmaventtiilien kautta.

Poistoilmanvaihdossa korostuu riittävä korvausilman saanti. Rakennuksessa tulee olla tarpeeksi korvausilmaventtiilejä, ettei poistoilmanvaihto ime korvausilmaa epäpuhtaana esimerkiksi postiluukun, viemäreiden tai rakenteiden ja niiden liitosten kautta.

Poistoilmanvaihdolla ilman vaihtuvuus on hallittua ja myös kesän helteillä saadaan ilmanvaihtoa parannettua. Poistoilman kautta hukataan kuitenkin lämpöenergiaa, koska sitä ei saada talteen lämmöntalteenotolla kuten tulo-poistoilmanvaihdossa.

Tulo-poistoilmanvaihto on energiatehokkain ilmanvaihtoratkaisu

Koneellisessa tulo-poistoilmanvaihdossa ilmaa siirretään hallitusti rakennukseen, sen sisällä ja sieltä ulos. Tämä on tehokkain ja samalla kiinteistön käyttäjille miellyttävin tapa varmistaa tasainen ilmanvaihto koko rakennukseen. Tulo-poistoilmanvaihto voi olla huoneistokohtainen, jolloin ilmanvaihtolaitteet sijaitsevat huoneistossa, tai keskitetty, jolloin laitteisto on talon katolla.

Koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmän etuna on sen energiatehokkuus ja miellyttävyys. Poistoilman sisältävästä lämmöstä saadaan talteen 75 – 85 %. Sillä saadaan lämmitettyä ulkoa tulevaa korvausilmaa jopa 15 asteen verran. Lämmöntalteenotosta on suurta etua etenkin talvikausina. Kun tuloilma on lämmitettyä ja suodatettua ei vedon tunnetta synny ja lämmitysenergiaa säästyy huomattavasti.

Paras ilmanvaihto saavutetaankin tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmällä. Sen käyttö on yleistynyt 2000-lulvulla rakennetuissa taloissa ja nykyään lähes kaikki uudet kiinteistöt rakennetaan energiatehokkaiksi lämmöntalteenotolla varustetuilla tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmillä. Parhaimmillaan laitteisto sisältää myös jäähdytyksen sekä älyohjattua automatiikkaa ja etäseurannan, jotka mahdollistavat tarpeenmukaisen ilmanvaihdon.

Koneellisen ilmanvaihdon asetukset ja säätö

Tulo-poistoilmanvaihto tulee olla päällä koko ajan. Vuodenajan mukaan huoltoyhtiö muuttaa laitteiston kesä- talviasetukselle. Talvisin otetaan lämpö talteen tuloilman lämmittämiseksi ja kesällä ei taas turhaan lämmitetä ennestään jo lämmintä tuloilmaa. Samassa yhteydessä on hyvä vaihtaa ilmanvaihtolaitteeseen suodattimet. Huoneistokohtaista tulo-poistoilmanvaihtoa voi asukas tehostaa myös itse esim. peseytymisen ja saunomisen ajaksi. Keskitetyssä järjestelmässä tehostusajat on määritelty erikseen esimerkiksi aamuun ja alkuiltaan, jolloin kotona useimmiten kokkaillaan tai käydään suihkussa.

Sekä huoneistokohtaiseen että keskitettyyn tulo-poistoilmanvaihtopuhaltimeen on liitettävissä anturit, jolloin ilmanvaihto mukautuu kulloisenkin tarpeen mukaan. Säätö tapahtuu automaattisesti kosteuden tai hiilidioksidipitoisuuden ylitettyä annetut raja-arvot. Anturit mahdollistavat myös huoltotarpeen etäkutsut ja laitekokoonpanojen mukaan jopa ilmanvaihdon etäohjaus on mahdollista. 

Poistoilmanvaihdon huippuimurit ovat jatkuvatoimisia ja useimmiten aikaohjattuja niin, että ne käyvät jatkuvasti perusteholla ja tehostetusti vain tiettyinä kellonaikoina. Esimerkiksi aamuisin klo 7–9 ja taas iltaisin klo 17–21. Näihin asetuksiin asukas ei voi itse vaikuttaa. Kellonaikaohjauksen sijaan näihinkin puhaltimiin voidaan liittää antureita, jotka käynnistävät puhaltimen tehostuksen hiilidioksidiarvojen tai kosteuspitoisuuden ylitettyä määritetyn tason. Näin mahdollistetaan tarpeenmukainen ilmanvaihto ja tasapainoisemmat sisäilmaolosuhteet.

Koneellisen ilmanvaihdon säätäminen on ammattilaisen tehtävä

Koneellisen ilmanvaihdon säätö on tärkeää, koska väärin säädetty ilmanvaihtojärjestelmä altistaa häiriöille kosteustasapainossa ja sisäilman laadussa. Sekä tulo-poistoilmanvaihto että poistoilmanvaihto säädetään asuntokohtaisesti optimaaliseksi kanavien puhdistuksen, puhaltimien vaihdon ja ilmenneen tarpeen yhteydessä. Säädön voi tehdä ainoastaan ammattitaitoinen iv-asentaja ja sen teettämisestä vastaa taloyhtiö. Asukkaan ei siis itse tule koskea säätöihin, ettei koko taloyhtiön ilmanvaihdon tasapaino järky.

Koneellisen ilmanvaihdon ongelmat aiheutuvat useimmiten väärästä käytöstä

Koneellinen ilmanvaihto, etenkin tulo-poistoilmanvaihto, on paras tapa huolehtia sekä kiinteistön että kiinteistön käyttäjien terveydestä. Se edellyttää kuitenkin, että järjestelmää käytetään oikein ja talon rakenteet ovat kunnossa ja puhtaat.

Koneellista ilmanvaihtoa ei esimerkiksi saa koskaan sammuttaa kokonaan, vaikka kiinteistöä ei käytettäisiinkään. Mikäli ilmanvaihto sammutetaan, altistetaan kiinteistö esimerkiksi hajuhaitoille ja kosteusvaurioille ja sinne palaavat käyttäjät terveyshaitoille. Mahdollisten sähkökatkojen aikana ilmanvaihto on hoidettava tuulettamalla. Alueilla, joilla yölliset sähkökatkot ovat yleisiä suositellaan makuuhuoneeseen hiilidioksidihälytintä.

Ongelmia voi syntyä myös energiahukan muodossa, mikäli ilmanvaihtokanavat ovat vaurioituneet tai hormit vuotavat. Tällöin laitteisto joutuu turhaan käymään tarkoitettua kovemmalla teholla riittävän ilmanvaihdon takaamiseksi. Lisätietoja saat artikkelistamme: Lymyileekö talosi hormeissa merkittävä energiahukka.  

Likaiset ilmanvaihtokanavat taas heikentävät ilmanvaihdon toimivuutta, jolloin ilmaa ei vaihdu tarpeeksi. Jotta järjestelmä toimisi hyvin, ilmanvaihtokanavien puhdistus tulee teettää asuinkiinteistöissä 7–10 vuoden välein.

Kovalla pakkasella lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihtokone voi jäätyä. Tämä tapahtuu etenkin, jos huoneistossa on paljon erittäin kosteaa ilmaa saunomisesta, suihkusta tai pyykin kuivatuksesta johtuen ja saman aikaisesti käytetään ulos puhaltavaa liesituuletinta, takkaa tai keskuspölynimuria avaamatta ikkunaa. Jäätyminen voi tapahtua myös, mikäli ilmanvaihtokoneen lämpövastus/sulatusjärjestelmä on rikki. Jäätymisen huomaa ikkunoiden huurtumisesta tai siitä ettei poistoilmaventtiilit enää ime ilmaa kunnolla.

Riittävän korvausilman varmistaminen

Ilmanvaihtoon liittyy keskeisesti aina riittävän korvausilman saanti. Koneellinen ilmanvaihto ei voi toimia, jos korvausilman on puutteellista ja suodattimet tukossa. Mikäli korvausilmaventtiilejä ei ole tarpeeksi tai niiden suodattimet ovat likaiset tai muuten tukossa, korvausilma tulee pahimmillaan viemäreistä ja talon rakenteista, jolloin se on epäpuhdasta ja hallitsematonta. Riittämätön korvausilma aiheuttaa paitsi tunkkaisuutta ja epäterveet asumisolosuhteet, ne mahdollistavat myös kosteusvaurioiden syntymisen ja rakennuksen vaurioitumisen.

Taloyhtiöiden vastuu sisäilmasta onkin kasvanut ja esimerkiksi korvausilmasuodattimien vaihtamien on taloyhtiön vastuulla. Ilmanvaihtolaitteiden suodattimet tulee vaihtaa säännöllisesti vähintään kahdesti vuodessa. Näin taataan riittävän korvausilman saanti ja tuloilman puhtaus.

Riittävä ja puhdas korvausilma on tärkeää kaikissa kiinteistöissä – myös painovoimaisissa

Kiinteistöt, jossa ei ole koneellista ilmanvaihtoa ovat painovoimaisia ja ilman vaihtuminen on niissä täysin hallitsematonta. Tämä on yleistä vanhoissa taloissa. Niissä ilma vaihtuu sisä- ja ulkoilman paineolosuhteiden mukaan mihin vaikuttavat mm. lämpötila, ilmanpaine ja tuuli. Toimiakseen oikein se vaatii sopivat keliolosuhteet ja oikeanlaiset menetelmät tulo-, poisto- ja siirtoilmanvaihdon varmistamiseksi. Parhaimmillaan sisäilma on näissä kiinteistöissä talvella, jolloin sisä- ja ulkolämpötilan ero on suuri.

Samalla tavalla kuin koneellisen ilmanvaihdon taloissa on painovoimaisissa kiinteistöissä on huolehdittava riittävästä korvausilmasta, ilmanvaihtokanavien puhtaudesta ja suodatinten säännöllisestä vaihtamisesta. Lisäksi on varmistettava, ettei etenkin remonttien yhteydessä vanhoista kiinteistöistä tehdä (tai ole jo tehty) liian tiiviitä ja kanavia ja venttiilejä tukita, jolloin painovoimaisen kiinteistön sisäilmaolosuhteet eivät enää toimi.

Cervi toteuttaa kaikki ilmastoinnin ja ilmanvaihdon ylläpitoon liittyvät työt, kuten ilmanvaihdon säädöt ja ilmanvaihtokanavien puhdistukset.

 

Pyydä tarjous

Pyrimme ymmärtämään aina aidosti asiakkaan tarpeet ja tuomaan juuri niihin sopivat ilmanvaihtoratkaisut ja -palvelut. Meiltä laadukas ilmanvaihdon säätö ja puhdistus. Ota yhteyttä, niin tutkitaan ja hoidetaan homma!

Pyydä tarjous

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Puhdas sisäilma

Uutisvirta

10.6.2021

Koneellisen ilmanvaihdon käyttö ja huolto – Mitä tekee asukas? Mikä on taloyhtiön vastuulla?

Koneellisen ilmanvaihdon käyttö ja huolto on vaivatonta, mutta huoltovastuu jakautuu asukkaille ja taloyhtiölle. Ensiarvoisen tärkeää on ilmanvaihtojärjestelmän oikea käyttö ja puhtaanapito.

23.4.2021

Tutkimus: Hyvä sisäilma kiinnostaa suomalaisia, mutta tiedot ja osaaminen kaipaavat päivitystä

Tutkimuksen tulosten perusteella suuri osa suomalaisista asuu kodeissa, joiden ilmanvaihdon laiminlyönnit aiheuttavat merkittäviä riskejä sisäilman laadulle. Tilanne näyttää huolestuttavalta etenkin kiinteistöissä, joissa asukkaat ovat itse vastuussa ilmanvaihdon toimivuudesta ja säännöllisistä huolloista.

13.4.2021

Tekoäly halutaan valjastaa sisäilman laadun kehittämiseen – Cervi kumppaneineen tekee yhteistyötä Aalto-yliopiston ja Uumajan yliopiston kanssa

Aalto-yliopisto ja Uumajan yliopisto aloittivat tutkimuksen tekoälyn hyödyntämismahdollisuuksista ilmanvaihdon huoltotoimenpiteiden tehostamiseksi. Tekoäly halutaan valjastaa sisäilman laadun kehittämiseen. Yliopistot tekevät tutkimustyön meneillään olevan tutkimuksensa osana yhdessä Cervi Talotekniikka Oy:n, Asuntosäätiön ja ControlThings Oy Ab kanssa. Lue lisää…

Bureau veritas

bureau veritas